PiaLK

Miksi suomalaiset eivät enää halua vauvoja?

Samaan aikaan, kun Afrikassa väestömäärä uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, meillä Suomessa painiskellaan aivan päinvastaisen ongelman kanssa. Syntyvyys laskee tasaisesti, ja lapsia näyttää syntyvän  vähemmän kuin sataan vuoteen. Kun samaan aikaan väestö harmaantuu, niin riittääkö meillä koulutettuja ihmisiä huolehtimaan lapsista, vanhuksista ja sairaista enää tulevaisuudessa? Mitä pitäisi tehdä?

Sitä on myös eduskunnassa pohdittu. Lainsäätäjän kannalta oleellista on rohkaista nuoriapareja perheen perustamiseen. Onko meillä joitain yhteiskunnallisia esteitä vauvanhankinnalle ja jos on, niin mitä niille pitäisi tehdä?

Yksi kannustusväline on perhevapaauudistus, josta puolueet ja etujärjestöt ovat esitelleet jo omia mallejaan. Yhteistä niille on se, että rahallisesti tuetusta vanhempainvapaasta nykyistä suurempi osa kiintiöitettäisiinkin miehille.

Itse en innostu mieskiintiöiden lisäämisestä. Ymmärrän toki, että on olemassa miesvaltaisia, hiukan vanhanaikaisiakin aloja, joissa miestä saatetaan pitää hiukan outona, jos hän haluaakin jäädä hoitamaan vauvaa kotiin.

Lastenkasvatuksessa oman esimerkin näyttäminen on usein se paras kasvatusmenetelmä. Sama voisi toimia myös elinkeinoelämässä niin, että johtajat, nimenomaan miesjohtajat, käyttäisivät enemmän perhevapaita. Minusta miesten nykyisestä kasvatetut pakkokiintiöt tyyliin 6+6+6 kuulostavat liian kankeilta. Itse asiassa Väestöliiton äskettäin julkaiseman kyselyn tulos oli mielipiteeni kanssa samansuuntainen.

Väestöliiton jokin aika sitten julkaiseman perhebarometrin mukaan selvästi kannatetuin perhevapaamalli oli se, jossa vanhemmat voivat vapaasti päättää kumpi käyttää vanhempain- ja hoitovapaat silloin kuin lapsi on alle kolmevuotias. Lapsiperheissä asuvista neljä viidestä kannatti tätä ainakin jossakin määrin ikäryhmästään riippumatta.

Usein se, jolla on parempi palkka, jää töihin. Tässä taas taustalla on monia syitä. Niistä vähäisin ei ole se, että edelleen osittain eri alat kiinnostavat miehiä ja naisia. Myös monissa yrittäjäperheissä lapsen isä saattaisi vain jatkaa entisiä töitään ja äiti vauvan kotihoitoa, vaikkei rahallinen avustus jatkuisikaan. Silloin koko uudistus olisi ollut perheille huononnus eikä parannus. En halua olla tekemässä sellaista perhevapaauudistusta, joka tosiasiassa olisi vain perheiden parhaaksi naamioitu valtiontalouden säästöoperaatio. 

Itselläni kaikki neljä lasta ovat syntyneet hiukan erilaiseen elämänvaiheeseen. Joskus lapsi on tuonut jopa tarpeellisen tauon eri työpaikkojen välille. Kun on isompi perhe ja samaan aikaan monta alle kouluikäistä, siinä väkisinkin oppii organisoimaan. Se taas on tarpeellinen taito missä tahansa työtehtävässä.

Tärkeää on myös joustavuus siten, että osa-aikatyön ja erilaiset luottamustehtävät voi yhdistää vanhempainvapaaseen. Kenenkään ei ole pakko olla sataprosenttisesti kokopäivätyössä parikymppisestä eläkeikään. Jos tekee osa-aikatyötä tai projekteja, pysyy kiinni työelämässä, vaikkei ole sinne vielä palannut ihan täysmääräisesti. Sitä myös työnantajat arvostavat.

Julkisuudesta saa helposti sen kuvan, että lasten tultua muu elämä pitää jättää kokonaan ja omistautua lapsille sataprosenttisesti. Ei pidä. Ainakin minusta olisi tullut vielä nykyistäkin sietämättömämpi johtaja ja poliitikko, jos ei minulla olisi ollut lapsia. Nyt kaltaiselleni tiukkapipoiselle suorittajalle on onneksi tarttunut edes vähän rentoutta ja kärsivällisyyttä. Lasten kanssa asiat eivät aina mene aivan niin kuin on suunniteltu. Joskushan ne voivat mennä jopa paremmin. Sitä paitsi aivan täydellistä hetkeä perheen perustamiselle tuskin tulee ikinä, jos pelkästään omaa uraansa ajattelee.

Vanhemmuudesta ei pidä ylipäänsä rakentaa liian ongelmallista. Lapsista voi puhua myös myönteiseen sävyyn esimerkiksi siten, mitä kaikkea elämässä voi tehdä siitä huolimatta ja ehkä jopa sen ansiosta, että on pieniä lapsia.

Sitä paitsi eivät lapset ikuisesti ole kurahousuiässä. Kun he parikymppisinä ja sitä vanhempinakin haluavat edelleen mielellään tulla käymään vanhempiensa luona ja viettää aikaa heidän kanssaan, silloin äiti tai isä voi huokaista helpotuksesta. Työn, perheen ja muun elämän tasapainon hakeminen on silloin ehkä sittenkin onnistunut aika hyvin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pia, aloitetaan vaikka siitä, että lapsilisät muutetaan tulosidonnaisiksi, ks. nykyinen taso Kela 28.12.2018:

https://www.kela.fi/documents/10192/3241118/Lapsil...

"Panostus perhetukiin 1990 -luvun lopulta alkaen on nostanut syntyvyyttä Ruotsissa"

http://www.kolumbus.fi/~w434964/ruotsi-suomi-lapsi...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vuonna 2014: - - "Jotta korotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia, lapsilisiä pitäisi parantaa tuntuvasti, kuten oheisesta kuviosta ilmenee. Nykyisin lapsiköyhyys on 11.5 %. Samaan tasoon päädytään, jos lapsilisää nostetaan 50–60 %. Jos tavoitteena on eriarvoisuuden ja köyhyyden pienentäminen nykyisestä, korotusprosentin pitäisi olla 70 %:n tietämillä. Kustannusneutraalit korotusprosentit asettuvat samoihin rajoihin.

Tosin sanoen, jos verotuksella kerätyt varat lyhentämättöminä siirrettäisiin lapsilisien korotuksiin, korotus voisi olla noin 70 %, ja lopputuloksena olisi nykyistä jonkin verran pienempi lapsiköyhyys." - -

http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/3968

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Lapsen tekeminen epävarmassa taloudessa on melkoinen "riski", jotta väkimäärä lisääntyisi niin pitäisi tehdä 3 . Kolmen lapsen kouluikään kasvattaminen maksaakin tässä yhteiskunnassa "hunajaa". Ja kaiken päällä vanhempien työttömyydestä "rankaistaan" rajoittamalla lapsien pääsyä ikätovereidensä seuraan päiväkotiin. Kuitenkin sen työttömän pitäisi ilmeisesti pikkulapsi kainalossa hakea aktiivisesti töitä.
Aika käsittämätöntä että vasta kun lapsi menee kouluun niin rupee saamaan "ilmaista" koulutusta ja myös ruokaa, se on monelle köyhälle perheelle iso helpotus.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Hankkikoon lapsia ne, jotka haluavat.
Lapsettomilla ja lapsia saaneilla pitäisi olla oikeus päättää itse kehostaan.
Steriloimisen saamista on helpotettava.
Kokoomus:
"hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sterilisaation saa halutessaan jo 25-vuotiaana, ja laista poistetaan vaatimus puolison kuulemisesta sekä synnytysten että lasten lukumäärästä.
Puoluehallitus:
Puoluehallitus yhtyy aloitteessa lausuttuihin perusteluihin. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään – kyse on perustavanlaatuisesta itsemääräämisoikeudesta. Sterilisaation yleinen ikäraja, 30 vuotta, on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Ikä on korkea verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, joissa ikäraja on 25 vuotta."
Kokoomus PUOLUEKOKOUSALOITTEET 2018 Aloitteet, puoluehallituksen vastaukset sekä puoluekokouksen päätökset

Kansanedustajien olisi aika lopettaa vaikeneminen asiasta ja puolustaa itsemääräämisoikeutta.
Lisätietoja: http://steriloimislaki.blogspot.com

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Yhtä vähän kuin päänsärkyyn tarvitaan giljotiinia, tarvitaan lasten hankkimisen välttämiseksi sterilisaatiota.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Totta on, että selibaatti on paras ehkäisykeino, mutta hyvin harva haluaa noudattaa sitä.

"Miksi sterilisaatio, eikä muu ehkäisy?
-Omaan kehoon pitää olla itsemääräämisoikeus. Nykyinen laki loukkaa sitä.
-Sterilisaatio on turvallinen ehkäisy. Sen pettämisriski ensimmäisenä vuonna on vain 0.15-0.4 %.
-Sterilisaatio on hormoniton ehkäisy. Hormonit aiheuttavat terveyteen sivuvaikutuksia ja jäteveden mukana niitä päätyy vesistöihin.
...
-Miehille ei ole muuta ehkäisyvälinettä kuin kondomit ja niiden pettämisriski on 15%.
-Lisääntymiskyvyttömyys voi olla identiteettikysymys ja joillakin voi olla paha raskaudenpelko."
http://steriloimislaki.blogspot.com/p/miksi-steril...

Ihmetyttää, miksi kansanedustajat vaikenevat steriloimislaista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Onko meillä joitain yhteiskunnallisia esteitä vauvanhankinnalle ja jos on, niin mitä niille pitäisi tehdä?"

Syyt ovat kaikkien tiedossa. Syntyvyyttä alentavat tekijät kaikkialla nyt ja historiallisesti ovat tyttöjen parempi koulutus ja naisten lisääntynyt osallistuminen työelämään. Myös matala lapsikuolleisuus ja taloudellinen vanhuudenturva.

Erilaiset tuet eivät missään korreloi positiivisesti syntyvyyden kansa. Katsoo vaikka historiallisia tilastoja Suomesta.

Halutaanko niille sitten oikeasti tehdä jotain? Tuskin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hyvä kommentti! Asiahan on juuri näin! Suomi on oman kehityksensä vanki tässäkin asiassa.

Syntyvyys alkaisi kasvaa ihan itsestään, jos kansan- ja työeläkkeiden maksu lopetettaisiin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Moniko lapsia adoptoiva on esimerkiksi tietoinen näistä?:

"Valtion varoista suoritettava tuki kansainvälisestä adoptiosta aiheutuneisiin kustannuksiin (adoptiotuki) on kohdemaasta riippuen seuraava:

Kohdemaa Tuki

Taiwan 9 000 euroa
Muut maat 7 000 euroa
Thaimaa 5 000 euroa"

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181254

---

Adoptiotuen suuruus riippuu lapsen kotimaasta seuraavasti (jos lapsi on nimetty sijoitettavaksi luoksesi ennen 1.1.2019)

Viro 1 900 e
Etelä-Afrikka, Kiina, Kenia ja Kolumbia 4 500 e
Filippiinit, Etiopia ja Venäjä 3 800 e
muut maat 3 000 e

https://www.kela.fi/adoptiotuki?inheritRedirect=true

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tuota, olisin varovainen tuon:

"Panostus perhetukiin 1990 -luvun lopulta alkaen on nostanut syntyvyyttä Ruotsissa"

On varmaan, mutta minkä kansanosan syntyvyys on lisääntynyt ja mitä muita vaikutuksia kasvulla on ollut?

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Kansanedustaja Pia Kauma, kertoisitko mitä ajattelet steriloimisoikeuden laajentamisesta?
Se on Kokoomuksen ohjelmassa, vaikka sitä ei ole pyritty edistämään hyväksymisen jälkeen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kauppalehti 5.1.2019: - - "Nyt Ruotsissa useat kansanedustajat ehdottavat, että lapsilisät muutettaisiin tuloista riippuvaisiksi, eikä hyvätuloisten kuuluisi saada etuutta.

Ehdotuksen takana ovat muun muassa liberaalipuolueen Joar Forssell, keskustapuolueen Magnus Ek ja kokoomuspuolueen Jan Ericson." - -

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-harkitse...

---

Pitäisikö meilläkin harkita samaa? Tulorekisteri auttaisi siinä omalta osaltaan.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Se voisi vähentää hyvätuloisten intoa hankkia lapsia.
Hyvätuloiset eivät tarvitsisi lapsilisiä, mutta he eivät saa montaa muuta tukea, joten heidän lapsensa voivat tulla halvaksi yhteiskunnalle.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Kaikkia ei kannata kannustaa vanhemmuuteen.
"Vanhempien maksukyvyttömyydestä aiheutuu iso lasku valtiolle. Kansaneläkelaitos maksoi viime vuonna noin 80 miljoonaa euroa elatustukia maksukyvyttömästä lapsen vanhemmasta johtuen."
http://miratiirikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/14...

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

En ole innostunut lapsilisien tulosidonnaisuudesta. Keskiluokka ja siitä ylemmät tuloluokat maksavat nyt jo suurimman osan ansiotuloveroista. Moni kokee, että juuri esimerkiksi lapsilisät ovat vastinetta maksetuista veroista, jos jokin. Kaikki eivät lapsilisiä tarvitse, joten toki pitää olla järjestelmä myös sitä varten, että niistä voi kieltäytyä. Valinnanvapaus.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pia, asetettiinhan ns. raippaverokin "pakkosolidaarisuutta" lisäämään suurituloisille.

Eikö nyt voitaisi samoin lisätä "pakkosolidaarisuutta" sillä, että suurituloiset eivät saisi lapsilisiä. Tarkoitan siis suurituloisia - en keskituloisia.

Raippaveron piti muuten olla väliaikainen, vaan kuinka sitten kävikään?...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset