PiaLK

Sote- ja maakuntauudistus hyödyttäisi myös Uuttamaata

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuutetut pitivät runsas viikko sitten yhteisen kokouksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Tietäen ketkä puuhahenkilöinä olivat, oli jo ennakkoon odotettavissa, että kokouksesta ollaan hakemassa täystyrmäystä uudistukselle. No, se saatiin, mitä haettiinkin. Eipä siinä mitään. Toki demokratiaan kuuluu, että mielenilmaukset ovat sallittuja, ja päättäjien on ne otettava huomioon.

Tavalliselle kansalaiselle on varmaan aikamoisen turhauttavaa seurata loputtomilla kierroksilla käyvää sote-pallottelua, joka dominoi julkista keskustelua. Etenkin uudistuksen vastustajat ovat käyttäneet uhkakuvista niin voimakasta kieltä, että enää heinäsirkkojen hyökkäys ja tulvat puuttuvat. Kaikki muu kauhea on jo maalailtu seinille.

Mitä uusmaalaisen pitäisi sotesta sitten oikein ajatella? No, ainakin se, että tätä uudistusta tehdään pääasiassa tulevia vuosia varten. Ja että julkisen palvelun piirissä olevat ihmiset eivät Uudellamaallakaan ole tasaveroisessa asemassa, vaikka jotkut niin luulevat ja vaikka perustuslaki niin edellyttää. Vaihteluväli kiireettömään hoitoon pääsyssä on vielä tänä keväänä julkaistun Työ- ja hyvinvointilaitoksen raportin mukaan ollut 7 – 42 vuorokautta.

Lisäksi olisi hyvä tietää se, että pari vuotta sitten pääkaupunkiseudun kaupungit hakivat alueelle erillisratkaisua. Se ei edennyt, koska sen tulkittiin olevan perustuslain vastainen. Käytännössä se olisi myös jättänyt toimintatavat lähes ennalleen. Mikä muutos se sellainen on, jossa odotetaan vain muiden muuttuvan, mutta itse jatketaan kuten ennenkin? Mietipä vaikka työpaikan organisaatiomuutosta tai paikalleen jämähtänyttä avioliittoa. Muutu sinä, minä en!

Entäpä verot, joilla koko lysti kustannetaan? Nykyisessä mallissa valtiolla ei ole ollut riittävän tehokkaita menetelmiä puuttua, jos kunta ei ole saanut menojen kasvua kuriin. Jos rahat ovat loppuneet kesken, vajetta on tasattu valtionosuuksilla. Esimerkiksi Espoo on maksanut joka vuosi valtionosuuksia eri puolille Suomea lähes 200 miljoonaa euroa. Tämäkään raha ei aina ole riittänyt, vaan etenkin suurimmissa talousvaikeuksissa olevat kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan ja velkaantuneet.

Uudessa sotemallissa sen sijaan on valtiolla tehokkaammat suitset. Jos maakunta ei selviydy velvoitteistaan, se joutuu neuvotteluun valtion kanssa ja se voidaan liittää toiseen maakuntaan. Kun piikki ei ole enää loputtomasti auki myöskään alati kasvaville valtionosuuksille, kuten nyt, siitä hyötyy myös uusmaalainen veronmaksaja.

Silloin tällöin myös uusmaalainen veronmaksaja itse tarvitsee hoitoa. Uudistuksen myötä hänen ei enää tarvitse odottaa pitkiä aikoja jonossa, vaan hän voi samalla rahalla hakeutua toiseen paikkaan. Mitään valinnanvapauspakkoa ei silti ole tulossa, vaan ihminen voi jäädä myös siihen sotekeskukseen, jossa hän jo on tyytyväinen tai jota hänelle ensisijaisesti maakunnasta tarjotaan.

Monisairaille, vammaisille ja muille paljon palveluita käyttäville tulee henkilökohtainen budjetti. Siinä arvioidaan, mitä kaikkia palveluja tarvitaan, paljonko niihin tarvitaan rahaa ja mistä kaikkialta ne palvelut voi hankkia. Asiakas voi valita tuottajan ja halutessaan myös vaihtaa hänet toiseen. Hoitotakuun ansiosta esimerkiksi tekonivelleikkauksiin pääsy nopeutuu, kun käytössä on isompi määrä paikkoja, joissa toimenpide voidaan tehdä. Sairauden pitkittyessähän myös kustannukset kasvavat.

Miksi sitten emme voisi edetä nykymallin evoluution mieluummin kuin revoluution kautta? Siksi, että muutokset ovat silloin liian hitaita. Istuin vuosina 2005-2012 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja yritimme koko sen ajan saada terveyskeskusjonot purettua. Ulkoistamista ei saanut tehdä, koska poliittinen vasemmisto vastusti, vaikka ihmiset jonottivat viikkotolkulla. Päätöksenteon henki oli se, että mieluummin annettiin sairauksien pitkittyä kuin ihmisten hakeutua ”pahaksi koetulle” yksityiselle lääkäriasemalle ulkoistettuun hoitoon. Vasta kun vuosikausien väännön jälkeen saimme vaihdettua myös asiaa esittelevän virkamiehen, alkoi tapahtua. Ulkoistamisia tehtiin, mutta samaan aikaan parannettiin myös julkisen puolen johtamista. Tilanne lähti parempaa päin ja hyvä niin, mutta monenkohan ihmisen sairaus ehti pahentua noiden vuosien aikana, jos tosiaan oli enää edes hengissä?

Uudessa sote-mallissa on jo lähtökohtana se, että palvelun tuottajien kirjo on laajempi. Ei olla enää vain yhden palveluntuottajan varassa. Silti mihinkään massiivisiin yksityistämisiin ei olla menossa. Valtioneuvoston arvioissa terveydenhoitopalvelujen odotetaan kasvavan yksityisellä puolella 6 prosentista 13 prosenttiin ja sosiaalipalvelujen 32 prosentista 39 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.
Ensimmäisinä muutosvuosina syntyy ilman muuta kustannuksia päällekkäisistä toiminnoista, it-järjestelmistä ja palkkaharmonisoinneista. Näihin on vielä saatava rahoituspäätökset valtiolta, jotta nimenomaan alku saadaan pohjustettua kunnolla.

Mikään malli ei ole täydellinen, mutta päätöksiä on joskus kyettävä tekemään myös epätäydellisissä olosuhteissa. Ja sellaista uudistusmallia tuskin löytyykään, joka kelpaisi kaikille. Toivon, että tulevien viikkojen aikana saadaan vielä vastaukset avoimiin kysymyksiin ja enemmistö kansanedustajista päätyy positiiviselle kannalle. Nyt on jo aika mennä eteenpäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Mikä merkitys sillä, on että uudistuksen hyväksyntä ja toimeenpano viivästyy ½ vuotta tai vuoden, kun sen ratkaisemiseen on mennyt jo vuosikymmeniä. Miksi sitä ei tehdä mahdollisimman valmiiksi kerralla. Virheitä on aina hankala korjata ja kustannukset kasvavat.
Ei kaikkea tarvitse tehdä kieli vyön alla. Muutoin siellä kaikki virkamiehet tulevat olemaan stressin syömiä sote-potilaita, kunhan siihen päästään.

Toiseksi miksi vastapuolen esitykset ovat mielipideilmaisuja, jos niissä on kritisoitu uudistushankkeeseen sisältyviä puutteita. Jopa oikeudellisia.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

En näe mitään syytä sille, että uudistusta pitäisi viivästyttää puoli vuotta tai vuosi. Päätös saadaan kyllä aikaisemminkin aivan riittävin tiedoin. Vastapuolen mielenilmaisut, johon viittaat, olivat siinä mielessä enemmän mielenosoituksenomaisia kuin varsinaisia lausuntoja, että virallisten lausuntojen antamisaika oli jo mennyt. Ne on jo annettu aikaa sitten ja otettu huomioon lainsäädännössä. Se että vain vastustaa kategorisesti jotakin yhteisessä kokouksessa ei tuo varsinaisesti lisäarvoa varsinaiseen lakipakettiin. Yksilöidyt kritiikinkohteet toimivat paremmin siinä tarkoituksessa.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Jos, sote hyväksytään heti, nopeuttaako se johonkin säännölliseen välttämättömään hoitoon pääsemisen vuoden välein uudistuksen toteutuksen myötä vuonna 2020 vai vasta vuonna 2021. Hoitoa tarvitaan sitä ennenkin, eikä sen säännöllisyyden toteutuminen vielä riitä, jos ei tiedä kuinka se toteutetaan. Eli tuoko se mahdollisuuksia tarvittaviin hoitoihin. Tarkoitan tällä sitä, että hoitolaitoksilla on käytäntöjä, jotka eivät sitä mahdollista ja voi hoitolaitoksia, joissa se voi olla mahdollista. Valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että on tiedettävä mitä käytännöt missäkin tarkoittaa. Kuinka hyvin kaikki mahdollinen tarjonta informoidaan asiakkaille ja saako sen kaikki.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Et näe mitään syytä viivästyttää uudistusta, vaikka se on monilta perusteiltaan täysin keskentekoinen eikä johda tavoiteltuihin parannuksiin terveydenhuollossa. Ainoastaan terveydenhuollolle vieraat asiat maakuntauudistus ja yksityistäminen toteutuisivat ja lopullinen hintalappu olisi jopa kymmenisen miljardia euroa vuodessa korkeampi kuin ehdottamassani pelkistetyssä terveydenhuoltojärjestelmässä (https://demokraatti.fi/mielipide-pelkistetty-sote-...), joka olisi sujuvasti vaiheistaen toteutettavissa.

On aika ylimielistä ja suorastaan halventavaa puhua sote-uudistukseen liittyvistä mielenilmauksista. Vetoaminen virallisten lausuntojen antamisaikaan on myös tapahtumien kulun suhteen kovin onttoa. Lausuntoja on pitänyt antaa asioista, jotka eivät ole olleet valmiita eivätkä ne ole sitä vieläkään. Puhut myös kategorisesta vastustamisesta huomaamatta lainkaan, että nimenomaan hallitus on ollut asiassa kategorinen. Sehän ei ole suostunut antamaan edes kunnon perusteluja puhumattakaan siitä, että olisi lähtenyt keskustelemaan esille otetuista ongelmista. Kaiken huippuna ovat sitten Hetemäen epä-älylliset kansalaisten käsityskykyä aliarvioivat perustelut.

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

On vaikea kyllä objektiivisesti katsoen nähdä, miten sote- ja maakuntauudistus hyödyttäisi Uuttamaata, kun alueen verotuloja siirtyy muualle ja palveluja leikataan rahoitusvajeen takia. Kotikunnassani Espoossa terveyskeskuspalvelut pelaavat tällä hetkellä muuten varsin hyvin.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Olen samaa mieltä, Espoossa terveydenhoito toimii aivan hyvin. Olen ihmetellyt näihin kiireettömän hoidon jonoihin vetoamista. Jos kyse on todella kiireettömästä tapauksesta, niin mitä väliä on sillä, että odottaa muutaman viikon. Syrjäseuduilla on varmasti ongelmia hoitoon pääsyn kanssa jo pitkien matkojen ja harvan asutuksen takia. Epäilen vain vahvasti, että maakuntajako ei tuo tähän mitään parannusta vaan hoidot keskitetään entistä enemmän kunnista maakuntien keskuksiin.

Pelle Granberg

Tämän Kauman tekstistä paistaa sellainen ylimielisyys ja eri mieltä olevien suoranainen halveksunta ettei kannata juuri omaa "mielipidettään" tähän edes kirjoittaa. Lisäksi Kalevi ja Lasse ehtivätkin kirjoittaa oleellisen asiasta johon jään mielenkiinnolla odottamaan kirjoittajan kannanottoa eli totuutta.

Olenkin ihmetellyt tämän nykymallin (maakunnat/valinnanvapaus lehmänkauppa) kannattajien ajatusmaailmaa mutta se osin selvisikin hyvin tässä, surullista !

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Näyttää siltä, ettei kansanedustajallakaan ole kuvaa siitä, mitä tässä ratkaisussa tapahtuu. Tavalliselle kansalaiselle on todella hankalaa seurata hallituspuolueiden edustajien mitenkään tosiasioilla perustelemia kannanottoja.

Mihin todellakin perustuu se kiire kaikkien näiden vuosien jälkeen. Kysymys täytyy olla ihan muusta, kun terveydenhoitoon pääsyllä. Tulevatko ne heinäsirkkaparvet kokoomuslaisten mukaan, jos lain puutteiden korjaamiseen käytetään vielä muutama kuukausi tai vaikka kokonainen vuosi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kannattaa huomioida, että valtaosa kansanedustajista on vain puoluetoimiston marionetteja, jotka suoltavat ulos puolueen kantoja, eivät omiaan.

Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että keskustelua yritetään viedä siihen suuntaan, että pienin myönnytyksin nykyinen esitys hyväksyttäisiin. Näin ei saa käydä. Hallituksen esitys on kelvoton korjattavaksi.

Kai Häppölä

On vaikea ymmärtää sitä, että sote-uudistusta ajetaan ohittaen kansalaisten kokeman palvelun puutteen, mutta samanaikaisesti tuodaan esiin kuinka Suomen nykyinen järjestelmä pärjää kansainvälisessä vertailussa niin tuloksissa kuin kustannuksissakin ja siitä huolimatta nyt jos koskaan on kiire! Kiire tuntemattomaan, jonka havainnointi ja todentaminen näyttää olevan kaikille vaikeaa.

Nykyisen Sote-kaavailun ongelma tiivistyy siihen, että palvelua ei saa silloin kun sitä tarvitsee. Se koskee terveydenhoidon suhteen äkillistä sairastumista ja sosiaalisen turvaverkon osalta äkillisesti muuttuvia tilanteita, jotka useasti syntyvät ulkopuolelta muuttuneina olosuhteina työn, perhesuhteiden tms. hallinnan osalta.

Soten uusi hallinta halutaan maakuntiin. Tällä hetkellä niitä nähdään tarvittavan 18. Aiempi lähtökohta, näki mahdollisuuksia kuntainliitoksilla, jossa ainakin joissakin arvioissa puhuttiin min. väkimäärinä 30 000-50 000. Nyt asukasmääränä pääkaupunkiseutu yksin on 1 150 000, ja se ei riitä tekemään sitä omaksi hallinnolliseksi "maakunnaksi"!
Kun näitten erityisen suurien väkikeskittymien pakottaminen maakuntiin merkitsee käytännössä sitä, että pienemmät kunnat eivät saa maakuntahallintoon monissa tapauksissa edes edustajaa, ollaan demokratian suhteen haastavassa asetelmassa puhumattakaan siitä mitä perustuslakimme on yhdenvertaisuuden suhteen tavoitellut. Isot keskustat hyötyvät, digitaalisuudesta huolimatta haja-asutusalueet ja pienet kunnat ja taajamat jäävät palvelujen kohdistumisen suhteen tilanteeseen, jossa palvelujen tarjonta ei tavoita asukkaita.

On tietenkin ymmärrettävää, että kaikkea ei voi tarjota joka taajamaan, mutta jollain tapaa olisi pystyttävä toteuttamaan reiluus ja kohtuus! Näitä asioita olisi pystyttävä kohtaamaan jonkinlaisen sääntelyn ohjauksena missä tahansa rakaisussa. Digitaallisuuden ihmeentekevä palveluvaikutus pitää pystyä kohdistamaan kansalaisiin riippumatta missä he asuvat. Nyt sysätään liikkeelle turha muuttoliikenne, jossa maaseutu hylätään ja rapautetaan maaseudun kulttuuri ja asumisen luonnonläheisyys, kun sen asemaa pitäisi vahvistaa suomalaisena kilpailutekijänä. Pidetään maa asuttuna! Se maksaa, mutta myös palkitsee!

Pekka Määttä

Itse olen aivan tyytyväinen Espoon tarjoamaan terveydenhoitoon, myös hammashoito toimii hyvin. Erikoissairaanhoito on sitten aivan loistavaa, joten soten kiirehtimiselle en näe syytä kun hyödyt ovat epäselviä, kustannuslaskelmat suuntaa-antavia ja kaupan päälle maakuntahallinto.

Pekka Määttä

Itse olen aivan tyytyväinen Espoon tarjoamaan terveydenhoitoon, myös hammashoito toimii hyvin. Erikoissairaanhoito on sitten aivan loistavaa, joten soten kiirehtimiselle en näe syytä kun hyödyt ovat epäselviä, kustannuslaskelmat suuntaa-antavia ja kaupan päälle maakuntahallinto.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Koksujen ohjelma:
- Verotus alas paremmin toimeentulevilta.
- Yhteiskunnan palvelut surkeiksi tiukentamalla kunkin laitoksen budjettia, jotta ihmiset laukkaisivat yksityisillä.
- Yhteiskunnan perittävä korkeampia maksuja, jottei köyhät ja kipeet tuo hiekkaa vastaanottokeskusten lattioille. Eikä heillä ole varaa yksityisellekään.

Ja HUPS, jonoja ei enää olekaan.

Koksuille pikku P.S.: Älkää jännittäkö jousta liikaa.

Henry

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Ulkoistamista ei saanut tehdä, koska poliittinen vasemmisto vastusti, vaikka ihmiset jonottivat viikkotolkulla."

Eikä julkiseen palveluun saatu lisärahoitusta jonojen purkamiseksi, koska oikeisto halusi ohjata rahat yksityisten omistajien taskuun.

Tuohon kiteytyy koko kokoomuslainen harhautus sote-asiassa.

Muutenkin, Kauma esittelee blogissaan hallituksen ajaman sote-uudistuksen positiiviset tavoitteet ja vaikenee sen negatiivisista vaikutuksista.

Toimituksen poiminnat