PiaLK

Soteuudistus lyhentää uudistusvelkaa

Tavallinen ihminen havahtuu terveyspalveluiden ongelmiin viimeistään siinä vaiheessa, kun hän jää eläkkeelle tai työttömäksi tai kun perheeseen syntyy pieni lapsi. Työterveyspalveluiden piirissä lääkäriajan on saanut samana päivänä, mutta terveyskeskusaikaa joutuukin nyt odottamaan päiviä tai jopa viikkoja. 

Palvelujen saatavuuden lisäksi meillä on toinenkin ongelma. Sosiaali- ja terveyskustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, ja varsinainen ikääntymiseen liittyvä kustannuspiikki on vasta tulossa. Kun yli 75-vuotiaita on tällä hetkellä puolisen miljoonaa, on heitä 2020-luvun puolella jo 800 000. 

Puolueiden kentässä on laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyiset kunnat ovat liian pieniä kantamaan sotetaakkaa enää jatkossa. Ratkaisua on yritetty hakea jo pitkään. Runsas kymmenkunta vuotta sitten uudistusta ajettiin Paras-hankkeen nimellä, ja viime eduskuntakaudella ajoimme kuntauudistusta. Tällä kaudella uudistusta viedään eteenpäin niin, että sotepalvelut siirtyisivät 18 maakunnalle, jotka muodostaisivat eräänlaisen hallinnollisen rungon, jonka puitteissa palvelut tarjotaan. Ihminen voisi halutessaan valita yksityisen tai julkisen palveluntuottajan väliltä, tai sitten käyttää sitä, jota tarjotaan. Valinnanvapautta ei olisi pakko hyödyntää.

Uudistuksen luvuista liikkuu erilaisia arvioita, ja valitettavasti monissa niistä on alkuperäisiä numeroita tulkittu väärin. Myös omassa maakunnassani Uudellamaalla ovat jotkut olleet huolestuneita, johtaako tämä uusi malli nyt miljardiluokan kustannusleikkauksiin ja satojen miljoonien eurojen rahoitusvajeeseen jo heti alussa.  Alkuvaiheessa tarvitsemme kyllä suuren tukun rahaa etenkin tietojärjestelmiin, mutta tämä mahdollistaa koko homman onnistumisen jatkossa. Myös päällekkäisistä julkisen ja yksityisen puolen toiminnoista syntyy lisäkustannuksia käynnistysvaiheessa. Mitään miljardiluokan palvelujen karsintaa ei silti ole tulossa. Uskallan ennustaa, että hyvin todennäköisesti valtio lähtee rahoittamaan näiden järjestelmien rakentamisen ja päällekkäisyyksien poistamista, ja siitä saadaan päätöksiä myöhemmin.

Suuret kaupungit ovat suhtautuneet epäilevästi uudistukseen, ja vastustus on minusta ymmärrettävä. Viedäänhän niiltä kontrolli oman alueensa palveluihin, ja samalla puolet rahoista. Kun tähän mennessä sotepalvelut on rahoitettu kunnallisveroprosentin kautta suoraan kunnista, täydennettynä valtionosuuksilla, jatkossa rahoitus tuleekin kokonaan valtionosuuksista. Jatkossa valtio siis sääntelee, miten paljon valtionosuuksia millekin maakunnalle on tulossa ja että maakunnat todella pysyvät niille annetuissa kustannusraameissa. Jos eivät pysy, maakuntia yhdistetään. Erityisesti Uuttamaata huolestuttaa se, että pysyykö valtio lupauksessaan, ettei verorasitus nouse ja että rahaa jää riittävästi investointeihin. Kaupungeillehan jää tämän jälkeenkin vielä vastuu kouluista ja kaupunkisuunnittelusta, ja pääkaupunkiseudulla vielä elinkeinopolitiikastakin.

Itse näen niin, että maakuntamalli tuo ainoastaan raamin sille, mitä lähdetään nyt toteuttamaan ja että hyvin tarkkoihin lukuihin ei kannata nyt tuijottaa. Pääasia on oikea suunta, joka on joka tapauksessa parempi kuin nykytilanne. Sitäpaitsi jokainen, joka on joskus jotain firmaa johtanut tietää, että vasta toimeenpano ratkaisee sen, miten hyviin tuloksiin tulemme pääsemään. Johtaminen sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö ovat avainasemassa. 

Epävarmuudessa eläminen ei tee koskaan hyvää kenellekään. Siksi toivon, että perustuslakivaliokunta antaa valinnanvapauslaista kevään aikana puhtaat paperit, ja pääsemme jo kunnolla suunnittelemaan käytäntöön vientiä. Yhteensä yli 220 000 henkilöä kunnista ja kuntayhtymistä ja 5 000 työntekijää valtion aluehallinnosta on mahdollisesti siirtymässä maakuntiin, joten he odottavat meiltä jo päätöksiä. 

Tiedän hyvin, että uudistus ei ole täydellinen ja varsinkin Uusimaa olisi voinut elää myös ilman maakuntauudistusta. Uskon silti, että uudistus on riittävän hyvä. Siitä että ihmiset saadaan hoitoon ajoissa ja että valtio kontrolloi rahankäytön riistäytymistä käsistä, hyötyy Suomen lisäksi myös Uusimaa. Toivonkin, että alueella lähdetään pilotteihin ja otetaan aktiivinen ote uudistamiseen jo alkumetreillä. Täydellistä mallia ei ole, ja koko homman kaataminen veisi meidät taas alkupisteeseen. Se taas ei palvelisi ketään.

Pelkkä sote- ja maakuntauudistus ei tule riittämään kestävyysvajeen korjaamiseksi. Työllisyysaste on saatava ensiksi lähemmäs 75 prosenttia ja myöhemmin vielä tätä ylemmäs. Soten jälkeen meidän pitääkin uudistaa vielä ainakin sosiaaliturvajärjestelmä ja perhevapaat, vapauttaa sopimista työmarkkinoilla sekä uudistaa työvoimapalveluja. Näin aluksi. Soteuudistuksella pääsemme hyvin lyhentämään uudistusvelkaa, joka on jo nyt kasvanut sietokyvyn äärirajoille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Kun tätä blogiasi lukee, niin et kansanedustajana taida todellakaan tiedä mistä on kyse ja mihin ollaan menossa.

Ennustaa, uskon, jos, toivon, ei riitä -sanoja vilisee alla olevissa sinun blogistasi lainatuissa kappaleissa ja saa minut huolestumaan entistä enemmän, että mitäkähän te siellä eduskunnassa oikein touhuatte, kun näin epävarmoja olette itsekin ja näin epämääräistä järjestelmää kauppaatte kansalaisille?

Uskallan ennustaa, että hyvin todennäköisesti valtio lähtee rahoittamaan näiden järjestelmien rakentamisen ja päällekkäisyyksien poistamista, ja siitä saadaan päätöksiä myöhemmin.

Jatkossa valtio siis sääntelee, miten paljon valtionosuuksia millekin maakunnalle on tulossa ja että maakunnat todella pysyvät niille annetuissa kustannusraameissa. Jos eivät pysy, maakuntia yhdistetään. Erityisesti Uuttamaata huolestuttaa se, että pysyykö valtio lupauksessaan, ettei verorasitus nouse ja että rahaa jää riittävästi investointeihin.

Uskon silti, että uudistus on riittävän hyvä. Siitä että ihmiset saadaan hoitoon ajoissa ja että valtio kontrolloi rahankäytön riistäytymistä käsistä, hyötyy Suomen lisäksi myös Uusimaa. Toivonkin, että alueella lähdetään pilotteihin ja otetaan aktiivinen ote uudistamiseen jo alkumetreillä.

Pelkkä sote- ja maakuntauudistus ei tule riittämään kestävyysvajeen korjaamiseksi. Työllisyysaste on saatava ensiksi lähemmäs 75 prosenttia ja myöhemmin vielä tätä ylemmäs.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen
Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä kysymys, korjausvelka on ymmärrettävissä oleva asia, mutta uudistamisvelka on nyt kyllä joku Kokoomuksen hädissään keksimä oma konsulttitermi. Ei uudistuksia tehdä vain uudistuksen vuoksi vaan sillä pitää saada aikaan todellinen muutos parempaan. Ei ole mitään kummallista uudistusvelkaa...

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Minä olen omin silmin havainnut tempun, millä 200 000 000 € omistanut papparainen tehtiin suvun toimesta varattomaksi ja köyhä kunta maksoi hänen hoivapaikkansa. Saituus ei ole mikään hyve.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

1.Valinnanvapaus Ruotsissa - Parantanut omatoimisten ja perusterveiden valintamahdollisuuksia ja saatavuutta perusterveydenhoidossa. Monisairailla ei samoja mahdollisuuksia.

Terveydenhuollon volyymit kasvaneet odotettua enemmän, jotkut käynnit ja toimenpiteet eivät vastaa potilaan tarpeita koska kysyntä noussut paljon, ei ole lisännyt hintakilpailua...

http://www.sll.se/Global/Politik/Politiska-organ/H......

Vielä, valinnanvapaus ei ole juurikaan nostanut tyytyväisyyttä itse hoitoon vaikka saatavuus parantunut. Monet ovat kuitenkin tyytyväisiä kun saavat valita itse. Kuten aikaisemmin olen sanonut monisairaat eivät osaa käyttää valinnanvapautta hyväkseen Ruotsissakaan. Ruotsissa mietitään mahdollisuuksia lisätä vielä ohjausta ja sen sellaista.

Ruotsin sote-menot ovat suuret Suomeen verrattuna ja kuitenkin heillä on enemmän ongelmia erikoissairaanhoidossa kuin meillä. Ruotsissa on viime vuosina heikennetty erikoissairaanhoitoa. Tätä on tehty kustannussäästöjen vuoksi. Sairaanhoitajia ja kätiöitä on irtisanoutunut paljon työn stressaavuuden johdosta - Monet ovat menneet Norjaan töihin. Norjassa on inhimmillisemmät työolot.

2. Soten kustannukset Ruotsissa nousevat noin 5 % vuosittain ja 11 % BKT,stä

http://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-......

3. Ruotsin sairaanhoidon paradoksi - kuuluisa hyvästä sairaanhoidosta ja kuitenkin paljon ongelmia (mm. äitiyshuollossa ja syöpähoidoissa)

https://www.dagensmedicin.se/blogg/gunnar-akner/20......

4. Ruotsin syöpähoidossa puutteita potilaat joutuvat odottaan liian pitkään... Euroopan pisimmät odotusajat

https://www.dagensmedicin.se/artiklar/2017/04/24/s......

5. Ruotsissa paljon synnytyskomplikaatiota. Tukholmassa eniten komplikaatioita

http://www.amelia.se/artiklar/svenska-kvinnor-blan......
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/forlossningskad......

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Noin siis asiat Ruotsissa, jossa valinnanvapaus toteutettiin 10 vuotta sitten. Ruotsissa on pyritty säästämään erikoissairaanhoidosta koska soten kustannukset nousevat kestämättömästi. Perusterveydenhoidon kysyntä on noussut paljon, vuosittainen kustannusnousu viitisen prosenttia. En tiedä mikä on syy ja seuraus, mutta kuitenkin Ruotsissa on tällainen tilanne. Meillä Suomessa ei ole tarpeeksi keskusteltu näista asioista vaikka uudistusta on tehty vuosia.

https://skl.se/tjanster/press/nyheter/nyhetsarkiv/...

Publicerad: 1 mars 2018
"Primärvård
Inom primärvården har åtta landsting och regioner minskat sina kostnader för inhyrd personal. Men även inom primärvården har den totala kostnaden för alla landsting och regioner ökat med 5 procent."

Miten paljon perusterveyden kustannukset nousevat Suomessa vuosittain? Erikoissairaanhoidon?

Vielä, Ruotsin taloudellinen tilanne on hyvä, mutta Suomen julkinen talous on heikko ja alijäämäinen. Meidän on siis oltava huomattavasti Ruotsia varovaisempia tehdessämme näin suuria uudistuksia.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Ykkösen kohdan osoite epätäydellinen, ei aukea, laitan sen tähän.

http://www.sll.se/Global/Politik/Politiska-organ/H...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Sanot, että "pääasia on oikea suunta, joka on joka tapauksessa parempi kuin nykytilanne". Tuollainen pelkistys on häpeämättömän vääristelevä. Yritän kuvata asiaa esimerkillä.

Asun Espoossa ja minulla on lähipiirissäni kaikki mitä tarvitsen ja satunnaisessa liikkumapiirissäni en muutenkaan tarvitse autoa. Nyt sitten Lapissa asuva sukulaiseni on sairastunut ja olen päättänyt mennä häntä auttamaan ja minun pitää viedä mukanani kohtalaisen paljon tavaraa. Ostaisinko sitä varten auton, joka on minulle muuten käytännössä haitaksi, koska siitä syntyvät isot jokavuotiset kulut ajoinpa sillä tai en. Ei tulisi mieleenikään sanoa, että auton ostaminen olisi parempi kuin nykytilanne. Sen sijaan tarvittaessa vaikka vuokraisin auton, joka on kuljetusten vuoksi tarpeen.

Jos ajateltaisiin, että sote-uudistuksella saataisiin purettua jonot yhdessä vuodessa, minkä on arvioitu maksavan noin 0,5 mrd €, niin sitä varten ei olisi mitään mieltä ottaa taakaksi jokavuotisia ehkä noin 4 mrd € kuluja hallituksen sote-uudistuksesta.

Jos suoraan sanotaan, niin tällaisilla epäloogisilla yksinkertaistuksilla johdetaan kansalaisia sumeilematta harhaan.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Todella hyvin ilmaistu! Ainakin nyt käydään keskustelua ja minäkin olen oppinut paljon. Ja myös tulistunut monta kertaa :)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Sitäpaitsi jokainen, joka on joskus jotain firmaa johtanut tietää, että vasta toimeenpano ratkaisee sen, miten hyviin tuloksiin tulemme pääsemään. Johtaminen sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö ovat avainasemassa."

Sanomasi kuuluu sarjaan sote-uudistuksen epä-älylliset perustelut. Minkä sisältöinen laki tahansa voitaisiin sanomallasi perusteella hyväksyä ja jäädä odottamaan hyvää toimeenpanoa. Samaa sarjaa edustaa eilinen Suomen Kuvalehden puheenvuoro-kirjoitus, jossa Puustinen ja Pälve totesivat, että "hallituksen lakiesitys on kuitenkin vasta raami, jonka pohjalta alkava uudistustyö tulee kestämään vuosia". Tällaisilla tempuilla pyritään häivyttämään näkyvistä hallituksen sote-uudistuksen sisältö. Tuskinpa vastaavasti kukaan ostaisi autoa, jonka tunnetut viat luvataan korjata 10 vuoden kuluessa, kunhan niiden syyt keksitään.

Tuollaiset perustelut osoittavat, että niiden esittäjät pitävät lukijoita täysinä tolloina (tai sitten he itse ovat sellaisia).

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Pelkkä sote- ja maakuntauudistus ei tule riittämään kestävyysvajeen korjaamiseksi."

Ei todellakaan riitä, koska siitä tulee lisää kustannuksia. Kun nyt asiantuntijat, joilla on jotain pätevyyttä talousasioissa, uskovat näin, niin voisitko antaa viitteen tai Kokoomuksen viimeisimmät perustelut ja arviot sote-uudistuksella saavutettavista säästöistä? En vielä tähän päivään mennessä ole nähnyt muuta kuin säästötavoitteen, mutta sellainenhan voitaisiin asettaa miksi tahansa. Eikä sellaiseen ole reilua vedota hallituksen sote-uudistuksen säästönä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tässä linkki, jossa näkyy "säästöjen" rakenne:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei...

Kuten näkyy säästöt otetaan vanhuksilta, lapsilta, vammaisilta, mielenterveys- ja päihdeongelmaisilta jne.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Mitään miljardiluokan palvelujen karsintaa ei silti ole tulossa."

Kun noin sanot, niin miksi sitten Aamulehden mukaan (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei...) hallitus olisi leikkaamassa etenkin vammais-, vanhus- ja nuorison mielenterveyspalveluita nimenomaan miljardiluokassa? Nyt jatkuva höpinä säästöistä on siis saamassa kasvot. Palveluja karsitaan rankalla kädellä ja syksyllä ilmeisesti maksuja korotetaan. Omaehtoisesti hallitus ei ole tällaisista kertonut ja aivan ilmeisesti peittelee totuutta.

Hallituksen säästöt tarkoittavat valtion menojen leikkaamista, mutta kansalaisilta karsitaan välttämättömiä palveluja ja tulee lisää kustannuksia. Alkujaan luulin, että sote-uudistusta tehdään kansanterveydellisin ja -taloudellisin perustein, mutta asia onkin kääntynyt päälaelleen niin, että nyt terveydenhuollon verukkeella kansalaisilla RAHOITETAAN PUOLUEPOLIITTISIA MANÖÖVEREITÄ - maakuntauudistusta ja yksityistämistä.

Vaihtoehtokin on, jolla saavutetaan todelliset noin 4 mrd €/v säästöt, sosiaali- tai terveydenhuoltoa heikentämättä (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...), mutta siitä ei hallitus halua nähdä eikä kuulla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Entä jos seurattaisiin rahaa välillä..jos kustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla,niin minkä tahojen tulot ovat nousseet ?

Kai sen olet sentään selvittänyt?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Pia Kauman blogi on todellisuuden yhteenvetoa hyvää sellaista. Olen ihmeisäni kun joku markkeeraa itseään Keskustalaiseksi ja morkkaa Keskustan hallituskumppania kuin vierasta sikaa. Pitäisi osoittaa ja tuntea sympatiaa lausunnoissaan ettei jää yksin maailmaa parantamaan.

Todellakin Piia Kauma Espoolaisena kuten minäkin Espoolaisena en ole huolissani uudesta sote ja maakuntamallista sillä se on innovaatinen, digtalisoituva ja moderni sekä kehitettävissä vuosisadan parhaaksi uudistukseksi, jonka otamma vastaan suurella innolla.

Sillä Leoniv Brezhneviläisen pysähtyneisyyden aika ei ole Suomelle hyväksi.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

SS: "...jonka otamma vastaan suurella innolla."

Puhut vain omasta puolestasi, et minun etkä kenenkään muun suulla.

Innossasi unohdat vain yhden mutta sen myötä kaiken, nimittäin perusteet.
Tulossa on terveydenhuoltomme megamittainen yksityistäminen, joka nostaa kustannuksia 3 miljardin euron verran ja toimijat tulevat olemaan suuria ylikansallisia sekä kotimaisia, jotka molemmat lisäksi vievät KELA-tuin ryyditettyinä mediän kaikken verovaroistamme maksaman voiton veroitta verparatiiseihin veroparasiitteina. Tässä ei ole mitään hyvää ja suurelle osalle väestöämme "uudistus" merkitsee hoitoon pääsyn vaikeutumista.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Seppo: Olisi ollut parempi, jos olisit vastannut kritiikkiin kuin, että toistat Kokoomuksen ja Kepun valheellisia liturgioita. Innovatiivinen, digitalisoiva, moderni ja vuosisadan paras uudistus sanot esityksestä, jonka ei ole todettu kykenevän vastaamaan yhteen ainoaankaan sille asetettuun tavoitteeseen.

Modernia en osaa nähdä muuten kuin, jos kaiken yksityistämistä pidetään modernina.

Digitalisaatiosta vielä muutama sana. Useimmat ihmiset, jotka meuhkaavat digitalisaatiosta, eivät ymmärrä sen perimmäisestä olemuksesta yhtään mitään. Ihan perimmäisiä edellytyksiä menestyksellisten tietojärjestelmien teolle on, että lähtökohdat ovat selkeät. Sote-suunnitelmissa tilanne on kaikkea muuta kuin sellainen. Toinen tärkeä asia on, että tehtävä on pelkistetty niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista. Hallituksen sote-ratkaisun rakenne on monimutkaisin mahdollinen, joten ohjelmointityö on vaikeaa ja tulee kalliiksi toteuttaa sekä ylläpitää. Monimutkainen lopputulos on myös altis vikaantumaan, mikä etenkin terveydenhuollossa on suuri riski. Lähtökohtaisista heikkouksistaan huolimatta hallitus luo mielikuvaa, että digitalisaatio olisi jotenkin sen uudistuksen ansiota. Todellisuudessa yksinkertaisemmassa nykyjärjestelmässäkin olisi paremmat edellytykset hyödyntää digitalisaatiota. Yhteen vetäen voidaan sanoa, että hallituksen sote-uudistuksella tietotekniikan tarjoamat edut haaskataan suurelta osin monimutkaisuuden ja laskutuksen hallintaan terveydenhuollon kustannuksella.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kokoomuksen ja Keskustan sekä Sinisten uuden sote ja maakuntamallin mantralla mennään nyt valiokunta lausuntojen jälkeen loppullisiin äänestyksiin ja toivon mukaan oppositiosta löytyy vielä tukea.
Eduskunnan valiokunnista tulee varmasti vielä muutos ehdotuksia sillä siellä pääsee oppositio suoraan vaikuttamaan sote/maakuntalain sisältöön.

Käyttäjän PasiKarlsson kuva
Pasi Karlsson

Espoolaiset tyytyväisiä kun oman kylän "edustaja" Pia Kauma ajaskin KEPUn asiaa ja aluaa antaa yli 50% Espoon verotuloista KEPUlle tuhlattavaksi kainuun korpeen ja lapin jänkälle?

Käyttäjän LasseLehtonen kuva
Lasse Lehtonen

Kannattaa verrata vanhustenhoidon kuluja vaikkapa Suomen ja Tanskan välillä. Tanskalaisista 75-vuotiaista 75 % on nettoveronmaksajia eli tuovat yhteiskunnalle enemmän tuloja kuin kuluja. Merkittävästi hoitokuluja tuo yleensä vasta viimeinen elinvuosi. Hoidon kuluissa ei lopulta tule eroa onko elinikäennuste 67, 77 vai 87 vuotta. Toki eläkemenot ovat suuremmat, kun eläkeläiset elävät pitempään. Tätähän juuri terveydenhuolto yrittää saada aikaan. VM:n olettamukset vanhustenhoidon kulukasvusta väestön elinikäennusteen kasvaessa eivät pohjoismaisen kokemuksen perusteella pidä paikkaansa.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Lehtosen esittämä vanhusten terveydenhuollon kustannuskertymän ajoittuminen on maalaisjärjelläkin täysin looginen. Jos kulujen kasvu ikääntymisen takia on selvitetty, niin miksiköhän sitä ei ole hallituksen esittämissä perusteluissa esitetty? Vai onko tarkoitus ollut luoda kauhukuvia, joilla saataisiin vietyä sote-uudistus paniikissa läpi? Joka tapauksessa suunnitelmat tehdään yleensä tiedossa olevien todennäköisyyksien perusteella eikä mihin tahansa varautumisella, koska muuten suunnittelulta putoaa pohja pois.

Sitä paitsi eihän sillä edes ole muutenkaan väliä miten paljon vanhustenhoito kallistuu, koska heidät (toivottavasti) hoidetaan joka tapauksessa olipa sitten hallituksen sote-uudistus tehty tai ei. Ainoastaan, jos vain ja ainoastaan hallituksen sote-uudistuksella voitaisiin vähentää vanhusten hoitoa tai määrää (!), se voisi johtaa todellisiin säästöihin. Muussa tapauksessa nykyjärjestelmä tai sen evoluutiomalli olisi yhtä hyvä.

Kun vanhustenhoidon kulut eivät asiallisesti liity nimenomaan hallituksen sote-uudistukseen, niin niitä perusteluksi esittämällä hämätään ihmisiä. Kuten Lehtonen totesi, eläkekulut ovat eri asia, mutta niilläkään ei ole tekemistä sote-uudistuksen kanssa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, kyllä järkeily tämän asian suhteen on juuri näin. Oudoksun tuota epäloogisuutta tämän sote-uudistuksen ympärillä. Ketä tässä yritetään väellä väkisten harhauttaa.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner Vastaus kommenttiin #28

Meitä tyhmiä kansalaisia :) Säästetäänkö vanhusten, vammaisten ja nuorisopsykiatriasta, jotta saadaan enemmän rahaa yksityisille pörssifirmoille? Miksi meille ei etukäteen ole kerrottu suunnitelmista rehellisesti? Ja miksi Hesarissa ei ole kerrottu näisä säästösuunnitelmista lainkaan?

Jakaakaa nyt ihmeessä kaikille mahdollisille tahoille tuo Aamulehden artikkeli, etelän media ei kerro mitään. Ovatko edes kansanedustajat tietoisia näistä suunnitelmista, vai onko tieto ollut vain hallituksen jäsenillä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #31

Ehkäpä tuota tietoa on yritetty pitää pienen piirin tiedossa, mitä sitä turhaan levittelemään.

On helpompi tehdä päätöksiä kun ei tiedä mitä on päättämässä.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Lasse Lehtonen: MInäkin toivon, että VM.n kuluennuste osoittautuukin pienemmäksi todellisuudessa. Mutta päättäjinä meidän on pakko ottaa erilaiset tulevaisuudenkuvat huomioon.

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

”..vaiheessa, kun hän jää eläkkeelle tai työttömäksi tai kun perheeseen syntyy pieni lapsi. Työterveyspalveluiden piirissä lääkäriajan on saanut samana päivänä, mutta terveyskeskusaikaa joutuukin nyt odottamaan päiviä tai jopa viikkoja. ”

Täyttä puppua ja tietämättömyyttä..tahallistako?..meidä yksikään lapsi ei ole koskaan joutunut odottamaan, kuin korkeintaan tunnin terveyskeskuksessa..enkä itse, kiireellisyysluokka arvioinnissa ei kiireellinen ja siltikin hyvä että ehti kahvin noutaa kun jo kutsuttiin lääkärin luokse..mistähän tämäkin edustaja poloinen on tietonsa ammentanut.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Tapio Tuomisto: Hienoa kuulla, että olet jo nyt saanut hyvää palvelua. Valitettavasti näin ei ole kaikkien osalta. Kysyt, mistä olen saanut tietoni. Olen ollut 14 vuotta kaupunginvaltuutettuna, joista 8 sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja 6 kaupunginhallituksessa. Lisäksi olen toisen kauden kansanedustajana perehtynyt aihepiiriin. Äitinä 4 lapselle olen myös vuosien varrella oppinut jotakin. Ja tietenkin myös ihan kansalaispalaute sekä viime vuosina että aiemmin.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Uudistusvelka on pysyvästi puuttuvan jakovaran kumuloitunut realisaatio. Eli: korotetaan verot vuoden 2007 tasolle, ja lisärahoitus lääkitsee monet rakenteet (terveyskeskukset, VR jne.) kuntoon. Veroja ei tarvitsisi korottaa paljoa, siinä 5-7 % ja kuihtuvat julkiset palvelut saataisiin kondikseen.

Nyt Suomessa noudatetaan uusliberalismin perustaktiikkaa: ensin verotus alas, ja ennen pitkää jotkin rakenteet alkaat pettää. Tästä seuraa mediarumba ja mielipiteiden muokkausjakso, sitten aletaan yksityistää. Yksityistämisen jälkeen seuraa lisää ongelmia, joita ratkotaan kiristämällä välillistä verotusta. Samalla julkinen keskustelu etenee absurditeetteihin ja keskiluokan pelkotilojen ohjailuun. Sitten voidaankin panostaa aseteollisuuteen (omaan tai vieraaseen).

Toimituksen poiminnat