PiaLK

Lääkkeet lähikaupasta myös yöllä? Jos onnistuu muualla, miksi ei Suomessa?

Me suomalaiset taidamme olla aika kilttiä kansaa. Emme valita, jonotamme sairaanakin pitkiä aikoja ja tyydymme saamaamme palveluun, jos se edes etäisesti täyttää odotuksemme. Onneksi esimerkiksi kaupan alalla on nähty suuria edistysaskeleita norminpurussa viime vuosina. Aukioloaikoja on laajennettu, ja päivittäistavarakaupan hinnat ovat monien tuotteiden osalta halventuneet.


Apteekkialalla kehitys sen sijaan ei ole ollut mittavaa. Apteekkien perustaminen on raskaasti säänneltyä ja ne eivät siksi kykene uusiutumaan riittävän nopeasti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa on äskettäin laadittu aloite myös yöaikaan toimivan apteekin saamiseksi Jorvin sairaalan alueelle. Lähes kaikki seudulla toimivista apteekkareista ovat kuitenkin vastustaneet hanketta. He kykenevät oikaisuvaatimuksin hidastamaan hankkeen toteutumista, vaikka uusi apteekki tulisi palvelemaan tuhansia palvelua tarvitsevia asiakkaita nykyistä tehokkaammin.

Myös lääkkeiden hintasääntelyä olisi syytä tarkastella. Nykyisin lääkkeiden hintoja säännellään siten, että hintojen on oltava jokaisessa apteekissa samat, eivätkä apteekit siten kykene kilpailemaan hinnoilla. Ratkaisuksi on kuluttaja- ja kilpailuvirasto esittänyt enimmäishinnoittelua. Ja ettei homma olisi liian yksinkertainen, hinnoitteluun tuo oman lisänsä myös se, että osa lääkkeistä on korvattavia ja osa ei. Tämäkin omalta osaltaan sotkee hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Ehkäpä koko hinnoittelujärjestelmä kaipaisikin pientä remonttia.

Markkinatalouden kannattajana houkutus olisi lähteä täysin vapaaseen hinnoitteluun, mutta aivan toiseen äärilaitaan siirtyminen ei ehkä sekään olisi järkevää. Harvinaisten sairauksien hoito ja lääkitys ovat kalliita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vaativa hoito on joka tapauksessa kaikissa oloissa turvattava. 

Ja kannattaisikohan myös omistusta vapauttaa, kuten vaikkapa Italiassa? Tällä hetkellä meillä Suomessa vaatimuksena on proviisorin koulutus, mutta voihan farmasian ammattitaitoa edellyttää toiminnassa mukana olevilta myös muulla tavoin. Liian tiukat säännökset saattavat vaikeuttaa pääomien saamista, ja tätä kautta pitkäaikaista toiminnan kehittämistä esimerkiksi ketjuliiketoiminnan kautta.

Ja vielä. Jos joku vielä jaksaa kuulla sanan ”soteuudistus”, niin siinä yhteydessähän avautuu myös apteekeille kehittämismahdollisuuksia. Apteekit voisivat toimia terveydenhuollon lähipalvelupisteinä tarjoten esimerkiksi diagnostiikkaa ja rokotuspalveluita. Tai saisiko olla  EKG ja verikoe a la lähiapteekki, s’il-vous-plaît? Eräs edesmennyt lähisukulaiseni olisi ollut tyytyväinen, jos Marevan-lääkitykseen viikoittain tarvittavaa verikoetta varten ei olisi tarvinnut mennä terveyskeskukseen odottamaan omaa vuoroa, vaan homma olisi hoidettu näppärästi lähiapteekissa alusta loppuun.
 

Apteekkitoiminnan vapauttamisella on varmasti myös vastustajansa. Sen takia sitä ei ole vielä tehty. Vastaan vänkääjien perustelut kannattaa tietenkin kuunnella, mutta apteekkitoiminnan kehittämisestä hyötyisimme me kaikki. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa apteekkien määrä on kasvanut selvästi kilpailun vapauttamisen jälkeen ja lääkkeiden hinnat näissä maissa ovat selkeästi alhaisempia kuin Suomessa. 

Elämä on muutenkin riittävän vaikeaa. Saati sitten vakavasti sairaana tai edes flunssaisena. Kuten Lontooseen jokin aika sitten muuttanut ystäväni totesi: "Mikäpä kätevämpää kuin hakea flunssalääkkeet kätevästi lähikaupasta kello 22.30. Ei onnistuisi Suomessa."

Niinpä. Miksiköhän?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Parisataa ihmistä kuolee Buranaan tai vastaaviin Suomessa vuodessa. Tottakai eläkekulut vähenisivät, kun vanhuksiin työnnettäisiin vielä enemmän särkylääkkeitä. Kukas muuten sen apteekin ekg:n tulkitsee?

Flussalääkkeistähän on käyttäjille lähinnä haittaa, kuten esim. yksänlääkkeitä, jotia tässä maassa vieläkin juodaan litrakaupalla.

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander

"Kukas muuten sen apteekin ekg:n tulkitsee"
Ekg:n ja vaikka labrakokeiden tulokset voi lähettää sähköisesti lääkärin tulkittavaksi. Lääkärin ei tarvitsisi olla edes Suomessa, esimerkiksi virolainen tai puolalainen EU-lääkäri tekisi saman homman huomattavasti halvemmalla. Tällaisia rationalisointeja suomalaiseen terveydenhoitoon on tietysti turha toivoa niin kauan kuin järjestelmää hoidetaan lääkäreiden toimesta ja heidän etujensa mukaisesti.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kommenttisi osoittaa, että et ymmärrä asiasta yhtään mitään. Ei kenenkään sairauksia voi selvittää pelkkien laboratoriokokeiden avulla, ne ovat apukeinoja. EKG:tä pitäisi vielä verrata edellisiin käyriin. Haluatko itse, että sairaskertomuksesi ovat kaikkien lääkäreiden nähtävillä koko EU-alueella kilpailutusta varten, niin, että voit pyytää halvimman tulkinnan vaikkapa Montenegrosta?

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander Vastaus kommenttiin #6

Vastauksesi osoittaa järjestelmästä hyötyville tyypillistä "tehdään niinkuinaina ennenkin" -henkeä. Blogisti viittasi rutiinitesteihin, joissa tuloksia verrataan edellisiin. Ei kai kahden tuloksen vertailuun pitäisi tarvita ajanvarausta, jos toimenpiteitä vaativia muutoksia ei ole? Ja tulokset voi tietenkin analysoida myös anonyymisti. (Montenegro ei muuten ole Euroopan Unionin jäsen.)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #10

Ei ekg:tä voi analysoida ilman potilaan voinnin tuntemusta. Näköjään et anna lääkärin työlle mitään arvoa.

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander Vastaus kommenttiin #11

Arvostan toki lääkäreitä, kuten myös vaikkapa arkkitehteja, poliitikkoja, toimittajia tai upseereita. Kuten monilla muilla, minulla on näkemyksiä myös siitä, mitä heidän alallaan voisi tehdä toisin. En ymmärrä, miksi lääkäreiden töistä ei saisi alalle vihkimätön maallikko keskustella aivan samalla tavoin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#1
Lääkärinä olisin varmasti samaa mieltä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Tapasin kerran lääkärin. Oli varmaan vuonna 1953. Revittiin kitarisat veks. Lääkärirotu on minulle melko tuntematon, joten en kommentoi ainakaan latinaksi.

Kaikkein tärkein asia on osoittaa yötohtoroinnin ja lääkkeiden yöjako kustannuslisävastaavaksi kansanterveyden kohentamiseksi.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Vielä vuosi sitten Kokoomus/hallitus ei nähnyt apteekkialan säätelyssä juurikaan ongelmia.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005183865.html?r...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Harvassa ovat ne länsimaat, joista voi ostaa lääkkeitä lähikaupan hyllystä. Sen sijaan varsinkin Välimeren ympäristössä vähänkään isommassa taajamassa on apteekkeja muutaman sadan metrin välein. Toisaalta onhan siellä myös vielä pankkiautomaattejakin.

Suomessa saa molempia etsiä kännykän navigaattorin avulla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pia, ihan hyviä kehitelmiä.

Itse näkisin, että ns. terveysbussipalveluita pitäisi kehittää: ns. vanhanaikainen myymäläauto kiertäisi esim. maaseutupitäjissä ja -kylissä tarjoten lääkäri-, sairaanhoito-, apteekki-, pankki-, veikkaus-, kela-, TE-palveluja pienessä määrin.

Samalla kun maaseudun Matti tai Maija kävisi mittauttamassa Marevan-arvot voisi pistää pari riviä lottoa. Kannattaisikohan tällaista yhteispalvelubussia kehitellä, ja erityisesti maaseudun tarpeisiin? Tokihan isojen kaupunkien lähiötkin näitä samoja palveluja tarvitsisivat.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tokkopa ihan esittämääsi voitaisiin mennä, mutta perusajatus on oikea. Terveydenhuollossa tullaan menemään entistä hajautetumpaan suuntaan. Se johtuu ennen muuta tekniikan kehityksestä. Siis hallituksen keskittävä linja on aivan väärä. Se myös lisää kustannuksia, koska ei oteta huomioon keskittämisestä asiakkaalle, työnantajalle tai yhteiskunnalle aiheutuvia epäsuoria menoja (mm. matkat, työaika, mahdollisesti aiheutuvat viiveet).

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Unohdit kirjastopalvelut ja viinakaupan. Muuten ihan hyvä ajatus.
Valitettavasti hallituspuolueilla on oma kiimansa, eivätkä näemmä näe sieltä kuplastaan ulkomaailmaan.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Apteekkiuudistus kuuluisi sote-uudistukseen, koska se on osa terveydenhuoltoa. Apteekit pitäisi saattaa normaalin yrityksen asemaan ja vapaaseen kilpailuun.

Mitään järkeä ei ole apteekkien muuttamisessa terveydenhuollon lähipalvelupisteiksi. Sehän vain entisestään pirstaloisi terveydenhuoltoa.

Sen sijaan reseptilääkkeiden jakelu tulee siirtää terveyskeskuksiin. Suoraan lääkärin tietokoneelta reseptin määräämisen yhteydessä välittyisi tieto lääkerobotille ja asiakas saisi lääkkeet mukaansa heti lähtiessään. Tällä järjestelmällä myös lääkepäivystys hoituisi ylivoimaisen edullisesti. Samalla jakeluketjun oikaisu tuottaisi noin miljardin euron vuotuiset säästöt. Apteekit keskittyisivät vapaakauppalääkkeisiin ja myös reseptilääkkeisiin sellaisille, jotka haluavat isompaa valinnanvapautta maksaen itse apteekkien kustannukset ja voitot.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Tarkoitatko,että reseptilääkkeet olisivat ilmaisia? Jos terveyskeskuksiin pitää perustaa apteekit, lääkevarastot jne. niin investointikulut ovat melkoiset. Kuka rahastaa?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Julkinen sektori on alasta riippumatta tehotonta ja kallista.

Apteekkimonopoli pitää purkaa ja kaikki proviisorit voisivat perustaa apteekkeja tai olla vastuuhenkilö.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #14

On osa-alueita, joilla julkinen sektori on ylivoimainen sekä tehokkuudessa että kustannuksissa. Reseptilääkkeiden jakelu on tästä oiva ja ehkä selkeydessään yksi parhaista esimerkeistä kuten edellisessä kommentissani perustelin. En oikein ymmärrä miksi jotkut toistavat samaa väitettä aina vain, vaikka se ei suinkaan ole aina totta eikä siksi toistamallakaan muutu. Yleistämisessä on aina riskinsä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Reseptilääkkeet olisivat ilmaisia, sillä ei ole mitään mieltä ylläpitää kahta rinnakkaista (oma ja valtion osuus) maksatusjärjestelmää. Kaikki voitaisiin kerätä veroina, jolloin yli kolmannes asiakkaiden maksamista maksuista säästyisi menemästä taivaan tuuliin eikä myöskään tarvittaisi kalliita rahankulun hallintajärjestelmiä korvauksineen päivineen.

Mistään apteekkien perustamisista terveyskeskuksiin ei olisi kysymys. Niissä merkittävä investointi olisi vain lääkerobotit, jotka toisivat kustannuksensa nopeasti takaisin. Henkilökuntaa automatiikan hoitamiseen tarvittaisiin minimaalisesti.

Kiinnittäisin huomiota myös isompaan kokonaisuuteen. Jos valtio ostaa ja jakelee reseptilääkkeet, siitä seuraa merkittäviä etuja:
1) Isona ostajana se saa varmasti edullisemmat hinnat.
2) Varmuusvarastointi voidaan toteuttaa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, jolloin siitä ei tarvitse maksaa ulkopuolisille.
3) Maksatus voidaan toteuttaa verotuksessa käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi.
4) Kun lääkevarastot ovat samalla varmuusvarastoja, lääkkeiden liikuttelu vähenee murto-osaan nykyisestä. Lähinnä vain isoja eriä liikkuu. Tämäkin on merkittävä kuluerä. Varmuusvarastoinnista ei myöskään tarvitsisi maksaa ulkopuolisille.
5) Hyvällä tietojärjestelmällä lääkkeiden vanhenemistappiot voidaan käytännössä poistaa.
6) Voidaan saavuttaa nykyistä ratkaisevasti parempi toimitusvarmuus ja kriisivalmius.
7) Lääkejakeluketjun oikaisu säästäisi noin miljardi euroa.

Mitään haittoja ei ole...paitsi, että apteekkareiden käteen jäävä vuositulo )alle 100 milj. euroa) jäisi pois. Sitä kuitenkin kompensoisi vapaakauppatuotteiden merkittävä osuus tuloista ja siirtyminen henkilöverotuksesta yhtiöverotukseen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #15

Kuka terveyskeskuksessa neuvoo potilaalle vaikkapa astmapiipun tai simätippojen käytön? Jos lääkärin pitää hoitaa farmaseutin tehtävät, täytyy potilaiden vastaanottoa vähentää. Farmaseuteistakin on jo nyt pulaa...

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #17

Totta kai terveyskeskuksesta saisi tarvittavan lääkeneuvonnan. Sielläkin sen voisi hoitaa farmaseutti.

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander Vastaus kommenttiin #18

Maissa, joissa reseptilääkkeet saa (lähes) ilmaiseksi, niitä määrätään tarpeettoman paljon. Järjestelmä myös lähentäisi entisestään lääketeollisuuden ja lääkäreiden suhdetta ja lisäisi, asia kauniisti ilmaisten, lobbausta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #19

Lääkkeiden määrääminen olisi tietenkin viranomaisten tarkassa kontrollissa. Se on sitä nytkin. Ilmaisuus ei lisäisi lääkkeiden käyttöä, sillä niiden hinta ja määrä näkyisivät lääkärin suoritteessa.

Lääkäreiden korruptionomainen suhde lääketehtaisiin katkeaisi sillä hetkellä kun valtio ottaisi vastuun lääkkeiden jakelusta, koska valtio lopettaisi kestityksen ym. siihen paikkaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #18

Millähän rahalla sitten palkataan terveyskeskuksiin farmaseutteja, kun tällä hetkellä toimintoja päin vastoin pitää supistaa?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #20

Jos tehdään uudistuksia, niitä pitää tarkastella kokonaisuuksina. Kun nyt lääkejakeluketjun oikaisu säästäisi miljardin, niin toki siitä riittäisi rahaa farmaseuttien palkkaukseen. Sitä paitsi kyseessä ei suinkaan olisi uusi kuluerä, koska tarvittava työpanos apteekeissa vähenisi samanaikaisesti jopa hieman enemmän.

Käyttäjän KariKallio1 kuva
Kari Kallio Vastaus kommenttiin #17

ja lääkärin koultukseen joutuisi panostamaan enemmän ns lääkeosaamista, sitä varsinaista "lääketiedettä", mitä heille nyt pikakoulutetaan, vaikka joutuvat sen parissa pääosan elämästään silti painiskelemaan...

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Ensimmäisiin flunssan oireisiin kannatta ottaa muutama tippa Vademecumia sokeripalaan tiputettuna. Ei tarvitse Apteekkeja, kaupasta Vademecumia saa.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä: Minustakin terveysbussit ovat hyvä idea. Miksi sairaan pitäisi aina olla se, joka lähtee kauas, kun hoitotoimenpiteiden antajatkin voisivat liikkua?

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

"Miksi sairaan pitäisi aina olla se, joka lähtee kauas?" Tämä on hyvin tärkeä näkökulma, joka valitettavasti ei ole saanut poliitikoilta mitään huomiota. He mukamas säästävät kustannuksia äärimmäisyyksiin menevällä keskittämisellä. Totta kai, jos kaikki sairaanhoito olisi keskitetty Helsinkiin tai johonkin muualle, saataisiin hoidon kustannukset minimoitua. Kuitenkin kansantaloudelliset kustannukset nousisivat erittäin korkeiksi. Siis matka- ja työajanmenetys- sekä kaikki muutkin epäsuorat kulut pitäisi punnita keskittämisestä saatavia etuja vasten. En oikein tiedä mistä on kysymys, kun näin ei tehdä. Vaikea uskoa, että kyse olisi pelkästä tyhmyydestä.

Käyttäjän kapavalimaki kuva
Kari Välimäki

Siihen on syynsä, miksi Suomessa on osaavat farmaseutit ja henkilökunta apteekeissa. Kaumalta äärimmäisen vastuutonta puhetta.

Toisaalta mitä muuta voi odottaa ihmiseltä, joka jakoi totena tietoa sosiaaliviraston maksamista upouusista lastenvaunuista maahanmuuttajille.

Käyttäjän sampocollander kuva
Sampo Collander

Mitähän ne syyt ovat, noin niinkuin käsikauppalääkkeiden osalta? Ainakin minä osaan ostaa ibuprofeiinini, parasetamolini sekä vaikkapa kortisoinivoiteen ilman farmaseutin opastusta. Enkä kuluttaisi niitä lääkekaapistani yhtään enempää, vaikka voisinkin hakea täydennystä lähimarketista.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Uskon, että farmaseuttien koulutus on riittävä. Sillä ei ole eroa toimivatko he apteekeissa vai terveyskeskuksissa. En näe Kauman arvostelleen farmaseutteja enkä hänen puheissaan mitään vastuutonta. Kylmä tosiasia on, että apteekkilaitoksen asema terveydenhuollossa on jämähtänyt 150 vuotta sitten vallinneelle tasolle.

Juha Koponen

..apteekilla ja ekg tutkimisella ei ole mitään yhteistä. Ja ekg on monesti virheellinen, saattaa ilmoittaa tai jättää ilmiottamatta vakavia sydänsairauksia.
Apteekkien marketteihin tuloa ei voi puolustella mitenkäään. Lääkkeet saisi kotiin vaikkapa suoraan kotiovelle. Myös siellä marketissa voisi olla farmaseutti tiskin takana.
Varmaa olisi se, että hinnat alenesivat valtavasti....

Toimituksen poiminnat