*

PiaLK

Opiskelijoiden työnteon tulorajat nostettava Pohjoismaiden tasolle

Opintotukea uudistettiin 1.8.2017 lähtien. Valtion takaamaa opintolainaa voi nyt nostaa kuukaudessa jopa yli 60 % aiempaa enemmän. Samalla korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa pienennettiin ja opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Tämä on hyödyttänyt taloudellisesti erityisesti yksinasujia. Hyvä puoli on myös se, että asumistukea voi saada nyt myös kesäkuukausilta.
 
Kaikilla opiskelijoilla tilanne ei ole kuitenkaan helpottunut. Näihin lukeutuu esimerkiksi sellainen opiskelija, jonka työssäkäyvä asuinkumppani ei osallistu ja jonka ei voi edes olettaa osallistuvan opiskelijan asuin- tai elinkustannuksiin. Nuori opiskelijanainen tai -mies ei tänä päivänä enää yhteen muuttaessaan oleta, että toinen olisi automaattisesti heti valmis elättämään toisen. Myöskään ns. kimppa-asujien osalta uudet säännökset eivät ole olleet parhaat mahdolliset.
 
Huomasin Suomen Pankin tilastoista, että opintolainoja nostettiin elokuussa peräti 143 miljoonan euron edestä. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Opintolainoja on nostettu tänä vuonna jo enemmän kuin vuonna 2016 yhteensä. Opiskelijat siis velkaantuvat ennätystahtiin.
 
Otin itsekin aikanaan ison summan opintolainaa, ja valmistuin suoraan alkavaan talouslamaan vuonna 1990. Työpaikka onneksi löytyi, inflaatio söi osan lainoista ja pikkuhiljaa veloista selvittiin. Maailma on nykyään kuitenkin erilainen kuin 30 vuotta sitten. Työelämän sirpaleisuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet. Monet opiskelijat haluaisivat välttää velkaantumista, ja tekisivät mieluummin enemmän töitä. Työkokemuksesta on tietenkin hyötyä myös valmistumisen jälkeen.
 
Tilastokeskuksen mukaan joka toinen opiskelija tekeekin töitä opiskelun ohessa. Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt, ja yksi syy tähän kehitykseen ovat opintotuen jyrkät tulorajat. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä kaikissa Pohjoismaissa. Muissa Pohjoismaissa opiskelija voi ansaita opintotuen lisäksi enemmän kuin Suomessa: meillä raja on noin 12 000 euroa, kun taas Norjassa ja Ruotsissa noin 18 000 euroa ja Tanskassa yli 19000 euroa vuodessa. Norjassa lasten määrä perheessä kasvattaa tulorajoja.
 
Usein kuulee perusteltavan, että tulorajoja ei voi nostaa, koska opinnot viivästyvät. Näinhän ei tarvitse olla. Työskentelyhän ei vääjäämättä edes lykkää valmistumista, jos opintopistevaatimuksesta per vuosi pidetään kiinni. Silloin ei voitaisi myöskään väittää, että tulorajojen nostaminen lisäisi opintotukikuukausien määrää ja toisi sitä kautta lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna. Stä paitsi luulen, että jotkut opiskelijat olisivat valmiita jopa kahmimaan opintopisteitä nykyvaatimuksia enemmänkin ja valmistumaan nopeammin, jos vain saisivat tehdä töitä ilman, että menettävät tuet tai tulee sanktioita jo saaduista tuista. Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, että ahkeruuteen pitää nimenomaan kannustaa. Ei rangaista siitä.
 
Työntekoon pitää olla oikeus kaikilla opiskelijoilla, mutta eniten tätä oikeutta tarvitsevat ne opiskelijat, joilla esimerkiksi vanhemmat eivät pysty jelppimään puhelin- tai ruokalaskun maksussa. Opiskelijat ovat myös merkittävä resurssi heitä palkkaaville yrityksille, joten jokainen menetetty työtunti on tappio kansantalouden kannalta. Opiskelijoiden tekemä työ on myös luonteeltaan usein sellaista, johon soveltuu parhaiten uraansa aloitteleva henkilö. Tällöin he eivät vie keneltäkään työpaikkaa, pikemminkin päinvastoin – monet näistä paikoista jäisivät muuten täyttämättä.
 
Eräs tuttu opiskelija totesikin tähän osuvasti: ”Köyhä opiskelija ei valmistu oppilaitoksestaan yhtään nopeammin kuin se, joka ei ole niin tiukilla.” Ehkä tilanne on jopa päinvastoin. Siksi jätinkin aiheesta kirjallisen kysymyksen viime viikolla ministerin vastattavaksi. Saa nähdä, mitä minulle 21 päivän kuluttua vastataan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Entä jos toimittaisiin toisin? Kielletään opiskelijoilta palkallinen työnteko kokonaan. Siitä seuraa, että työpaikkoja vapautuu niille joilla jo on tutkinto. Siitä seuraa myös, että opiskelija valmistuu pikemmin.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Loistava ajatus! Tällä häädetään haiseva köyhälistö ainakin yliopistoista ja sinne jäävät ainoastaan kunnon (varakkaiden) ihmisten lapset pitämään sivistyneitä bileitä keskenään. Se sivuseikka, että moni syrjäytyy tällä systeemillä, on mitätön; sehän koskee vain rupusakkia.

Et tainnu olla tosissas?

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Tilanne on juuri päinvastoin kuin väität. Työtä tekemällä köyhän opiskelijan ei ole pakko ottaa lainaa, vaan voi tehdä töitä, vaikka opiskelee. Se on täysin mahdollinen yhtälö.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Eiköhän opiskelu pitäisi olla työpaikkaa varten eikä oppilaitosta varten.
- Työkokemus motivoi ja toisaalta saattaa myös muuttaa ihmisen urasuunnitelmia. Teorian soveltaminen avaa silmiä ihan uudella tavalla. Työntekoon tulisi kannustaa ja palkita ei rangaista!
Todellisuus työpaikoilla kun usein on tarua ihmeellisempää...

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Miksi kenenkään muun oletettaisiin elättävän puolisonsa? Ymmärrä kyllä että nuorillakin on tuo ongelma, mutta miksi yleisenä ajatuksena on se että puolison tehtävä on elättää toinen?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kun ollaan yhdessä niin pidetään huolta toisistaan ilman eri taloutta. Mitä muita syitä olla yhdessä? Miksi sitten maksaa veroilla täysin tuntemattomien ylläpitoakaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Kansanedustaja Kauma ehdottaa järjestelmää, jossa on kahdenlaisia työläisiä. Ne jotka tekevät koko ikänsä töitä kutakuinkin samalla palkalla ja sitten ne, jotka saavat palkan lisäksi ilmaista opintorahaa ja muita opintososiaalisia etuja ja tulonsiirtoja. Jälkimmäiset saavat opintojensa jälkeen moninkertaista palkkaa ensi mainittuihin nähden. Juristit ja lääkärit saavat elinaikanaan jopa miljoona euroa enemmän tuloja kuin ne, jotka epäonnistuvat korkeakoulujen sisäänpääsyssä. Opinnot itsessään ovat tietenkin ilmaisia.
Tämä on kansanedustajan mielestä "reilu peli". Kannattaa mennä kertomaan ilouutinen 1500 euroa kuussa ansaitseville postinkantajille ja varastomiehille (t. varastohenkilöille), jotka maksavat opintorahat, korkotuet, ilmaisen opetuksen jne.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Nämä opintorahat ovat niin mitättömiä summia, ettei niitä kannata kadehtia.

Mitä tulee pari tonnia tai sen alle tienaaviin niin eivät he maksa valtionveroa lainkaan ja kunnallisverokin jää osalta osittain maksamatta tulojen pienuuden vuoksi. Työn tuottavuus on myös sen verran pieni, ettei siitä kannata ääntä pitää.

Nykyaikainen yhteiskunta ei toimisi ilman osaavia ihmisiä vaativissa hommissa. Totuus on, että voin minäkin hakea postini itse lajittelukeskuksesta, voin leikata tukkani kotona tai ajaa itse matkani, laittaa ruokani tai korjata tönöäni itse. En tarvitse postinkantajaa, parturia, bussikuskia, taksisuharia, kokkia tai remppareiskaa. Mutta he ilmeisimmin tarvitsivat minun työni tuloksia.

Siksi näitä tuloeroja on. Ja siksi ihmisiä koulutetaan ja kouluihin pyritään. Turhaa heittäytyä marttyyriksi maassa, jossa ilmainen koulutus kaikille. Kenenkään ei tarvitse ikäänsä olla hanttihommissa.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Hups, en tiennytkään, että kaikki pääsevät opiskelmaan korkeakouluihin vaikkpa vain lakia ja lääketiedettä.
Korkeakoulutus on massiivinen tuolonsiirto köyhiltä rikkaille, pitääkö sitä vielä kasvattaa?

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #9

Kyllä korkeakouluun pääsee kuka tahansa opiskelemaan. Täytyy muistaa hakea oppilaitoksiin. Eivät hae vielä kotoa.

Se tulonsiirtojuttusi on nyt niin ja näin. Laskin tuossa pikaisesti, että olen tuottanut verotuloja yhteiskunnallle 12 kertaa sen minkä pari tonnia tienaava. Eli kyllä on koulutuksen kulut tulleet katetuiksi hyvin korkojen kera.

Naapurini lääkäriperhe maksoi verokalenterin mukaan viime vuonna pelkkiä ansiotuloveroja lähes 50.000€ kuukaudessa. Että siinä sinulle faktaa tulonsiirroista, jotka menevät juuri toisinpäin kuin väitit.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren Vastaus kommenttiin #12

Älä viitse heittäytyä tyhmäksi. Korkeakouluhin pääsee aika epämääräisen valintaprosessin kautta joukko onnekkaita - esimerkiksi lääkikseen vähän yli 10 %. He ovat todellisia lottovoittajia, muut eivät.
Olennaista ei ole se, miten paljon olet maksanut veroja vaan se, mistä hyvästä olet maksanut veroja. Ne jotka eivät ole päässeet korkekouluhin (ymmärrä nyt, kaikki eivät pääse), joutuvat (osaltaan) maksamaan niiden koulutuksen kustannukset, jotka pääsevät. Se on väärin.
Markkinataloudessa kai periaate on se, että ne maksavat, jotka hyötyvät. Eli kaupassa maksetaan vain oma kassalasku, ei naapurin.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #13

Lääketieteellinen on ääriesimerkki. Se on ylivoimaisesti vaikein opiskelupaikka saada, erityisesti Helsingin yliopiston lääketieteellinen. Samoin tuo koulutuslinja on kenties kallein yhteiskunnalle.

Mitä tulee lottovoittoon päästä lääkikseen niin et yhtään ymmärrä mitä sillä uralla on edessä. Vaikka kaikki halukkaat laskettaisiin vapaasti opiskelemaan lääkäreiksi niin vain murto-osa heistä selviäisi opinnoista läpi, sen verran vaikeasta alasta kyse.

Lähes jokainen korkeakouluun pyrkivä suomalainen myös pääsee sinne. Jollei ensimmäisellä niin sitten kolmannella yrittämällä. On siis muitakin korkeakoulututkintoja kuin lääketieteen lisensiaatin tutkinto, jollet tietänyt. Valtiovarainministeriksi ja Euroopan keskuspankin johtajaksi pääsee yo-matikan approbaturilla. Reaalista ei tämä nykyinen edustajamme ECBssä päässyt edes läpi.

Oikeustieteelliseen pääsi jopa Sauli Niinistö, vaikka hänen koulutodistuksensa olivat melko surkeat. Monella ministerillä sama tilanne.

On koomista edes väittää pienipalkkaisten maksavan korkeakoulututkinnot. Hehän eivät edes kata omia elinkustannuksiaan työllään vaan heitä subventoidaan alennetuilla veroilla ja sosiaalituilla usein läpi heidän elämänsä.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Kansanedustaja Kauma ei ehdota mitään sellaista, jota väität. Tavoite on, että jokainen opiskelija valmistuu määräajassa. Se onnistuu, kun opinahjossa pidetään kiinni tiukasti siitä, että suorittaa joka vuosi sen määrän mitä pitääkin. Valmistumisen jälkeen opiskelija on valmiimpi työelämään. Kaikesta työkokemuksesta on hyötyä, hakipa sitten mihin ammattiin hyvänsä.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Emme tarvitse mitään opiskelevia työläisiä, jotka saavat sekä palkkaa, ilmaista opetusta ja kaikki opintososiaaliset edut.
Ei tarvita mitään opintojen määrän kontrollia ("Se onnistuu, kun opinahjossa pidetään kiinni tiukasti siitä, että suorittaa joka vuosi sen määrän mitä pitääkin"), riittää, että meillä on lukukausimaksut, joilla korvataan osa yhteiskunnan lahjoittamasta ilmaisesta opetuksesta.
Mutta on turha odottaa poliitikoilta mitään esitystä ilmaisen opetuksen korvaamisesta (ja alkeellisesta markkinamekanismista).
Sen sijaa kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä luvatessaan lisää rahaa kuvitelluille äänestäjilleen (montakohan sataa miljoonaa esimerkiksi opiskelijoiden asumistuen muutos maksaa!)
Tuloksena ovat vain tulonsiirtojen ja verotuksen sekasotku ja naiivit yritykset säädellä opintoaikoja ja opiskelumotivaatiota.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Johtuisiko tulorajojen erot siitä, että Tanskan hintataso on 19/12 kertainen Suomen hintatasoon nähden ja Ruotsin ja Norjan hintataso 18/12 kertainen.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Asiassa ollaan kaavoihin kangistuneita. Ja sääntöjä on liikaa ja tarpeetta.

En ymmärrä miksi opiskelijalle asetetaan mitään tulorajoja. Kaikille vaan samat tuet mitään kyselemättä. Keskiverto opiskelija ei tuloillaan pärjää. Eikä lainoillaan. Lainojen kasvattaminen on myös typerää.

Opintojen venyminen on merkityksetön asia, jollei se haittaa itseään opiskelijaa. Itse olen neljä opinahjoa käynyt lukion jälkeen ja olen edelleen ajatellut jatkaa 62v iässä. Töissä olen ollut täysipäiväisesti 22v iästä ja muutoin 14-vuotiaasta. Työ ja opinnot sopii mainiosti sotkea keskenään. Perheen perustaminen opiskellessa ilman ansiotuloa taasen ei kovin älykästä ole.

Emme kaipaa työpaikoilla 30v+ nuoria, joilla kaksi tutkintoa ja ei yhtään työkokemusta. Eivät osaa edes kopiokonetta käyttää toiset töihin tullessaan.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Juuri näin. Köyhä opiskelija ei valmistu yhtään nopeammin. Luultavasti jopa hitaammin, kun menee liikaa energiaa päivittäisestä elämästä ja laskuista selviytymiseen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Opiskelijoiden työnteon tulorajat nostettava Pohjoismaiden tasolle''

1. Suomi ei ole Pohjoismaa
2. Pohjoismaat ovat Kuningaskuntia
3. Niissä puhutaan ruotsia tai sen murretta

Ei Suomea kannata verrata Pohjoismaihin.

Suomea ei verrata edes Baltian maihin.

Suomen paras verrokkikohde on Islanti.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tai olisiko paras verrokki Sarvikuonojen maa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#21
Autojen perusteella Albania.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Sytytä karttapalloon valot, kun vilkaiset siihen seuraavan kerran,

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Älyttömintä näissä opintotuen tulorajoissa on se, että ne on määritelty portaittain siten, että tienaamalla euronkin tulorajan yli, saattaa menettää koko seuraavan kuukauden tuen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun kepu/kokhallitus nosti terv.palvelumaksuja -16 27,4%
Olisiko aika tarkistaa vihdoin käteen jätettävä osuus ulosotossa ja velkasaneerauksessa pienituloisille? Summa on yhä toimeentulotuen verran nyt 500e/kk
kuten oli jo-94 Toimeentulotuen verran 419,11e/kk.

Suomalaisten rahat eivät aina riitä edes terveydenhoitoon:
- ulosottoon meni viime vuonna 400 000 maksua – tutkijan mielestä taustalla on poliittisia päätöksiä
Ulosottoon menneiden terveydenhoitomaksujen määrä kasvoi edellisvuodesta viidenneksen. Kelan tutkija Vappu Verronen sanoo, että voimakkaan nousun yksi syy voi olla Sipilän hallitusohjelma.
HS
Julkaistu: 18.9-17

Toimituksen poiminnat