*

PiaLK

Liian kova veroprogressio pilaa osaajien työhalut

Viime viikolla alkoi valtion budjetin käsittely eduskunnassa. Täysistunnossa käytiin vilkasta keskustelua varsinkin tulonsiirroista ja suhteellisen pienestä tuloerojen kasvusta. Mutta verotuksen kova progressio ei kiinnostanut kuin muutamaa puhujaa. Eikä myöskään se, että ansiotuloverojen maksu näyttää edelleen kasautuvan kohtuuttoman pienelle määrälle veronmaksajia.

Akavan tilastojen mukaan 9,5 prosenttia suomalaisista maksaa 74 prosenttia yksistään valtion ansiotuloveroista. Tähän porukkaan päätyy vähintään 55 000 euron vuosituloilla. Jos katsotaan kaikkia tulo- ja pääomaveroja, kasautuu vielä silloinkin verojen maksu melko pienelle porukalle. Verohallinnon tilastoista käy ilmi, että noin 27 prosenttia tulonsaajista maksoi noin 71 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista vuonna 2015. Nämä ihmiset tienasivat tyypillisesti 35 000–50 000 euroa vuodessa, aivan pieni osa toki enemmän.

Progressio on ankara, mutta sen kovuus iskee palkansaajaan itse asiassa jo edellä mainittua alhaisemmalla tulotasolla, kuten Akavan laskelmista käy ilmi. Jos 2400 euroa kuukaudessa ansaitseva tradenomi tai lastentarhanopettaja saa 300 euron palkankorotuksen, jää hänelle summasta käteen vain 164 euroa eli hieman yli puolet. Ja kas kummaa, tuosta 300 euron työstä ja vastuusta jää hänelle kuitenkin hoidettavaksi täydet sata prosenttia, minkä lisäksi työnantaja tietenkin maksaa tästä asiaankuuluvat lisämaksut.

Onko tällainen verokohtelu kannustavaa? Mielestäni ei. Ja ilmeisesti ei myöskään monen muun mielestä, koska yhä useampi kieltäytyy ylennyksestä tai palkankorotuksesta, eikä ota lisätyötä vastaan. Häviäjänä on silloin yhteiskunta, jolta tuo lisätyöhön kohdistuva lisävero jää saamatta. Ja voisihan kyseinen tradenomi tai lastentarhanopettaja ostaa saamallaan palkankorotuksella vaikka kotimaisia palveluita ja luoda näin lisää työpaikkoja. Mutta ei.

Moni verotuksen progressioon turhautunut on valmis muuttamaan ulkomaille. Näin tekevät vuosittain tuhannet suomalaiset, kuten Helsingin Sanomat uutisoi jo viime vuonna. Huolestuttavaa on, että yhä harvempi heistä suunnittelee enää paluuta Suomeen. Kotimaan jättäminen taakse on tietenkin asia, johon vaikuttaa moni muukin asia kuin verotus. Mutta ei kai kukaan voi väittää olevan Suomen etu, että täällä korkealle koulutetut ihmiset eivät jää tuottamaan lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle.

Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on aika ajoin nostanut esille jyrkän progression luomat ongelmat. Ikävä kyllä hänkin on joutunut toteamaan, että puoluepoliittisesti asia on hankala – poliitikot olettavat suuren yleisön haluavan, että paremmin ansaitsevia rankaistaan kovilla veroilla. 

Kaikki puolueet kannattavat koulutukseen ja osaamiseen satsaamista, mutta jostain syystä osaajan palkasta ei saisi jäädä käteen juuri mitään muuta kuin työniloa. Fiksu saa kyllä olla, muttei hyvin toimeentuleva. Progression ankaruutta Suomessa korostaa se, että julkisten palveluiden, kuten päivähoitomaksujen perusteena ovat brutto- eikä nettotulot. Koulutettu keski- tai hyvätuloinen pienten lasten vanhempi voi kokea joutuvansa palvelumaksujen kautta jopa kaksinkertaisen progression kohteeksi. 

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on edelleen hyvin pienten tuloerojen maa. Verotuksen progressiota on varaa selvästi loiventaa. Kaikki me ymmärrämme, että verotuloilla saadaan aikaan paljon hyviä asioita peruskoulusta terveydenhuoltoon. Mutta jos veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menee jo yli puolet lisätyöstä saadusta tulosta, kuka haluaa enää ponnistella? Missä menee kohtuullisuuden raja?

Aivan kaikki suomalaiset on pidettävä mukana kelkassa, myös osaajat. He maksavat jo nyt eurooppalaisittainkin korkeaa ansiotuloveroa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Höpö, höpö. Jos suuripalkkaiset eivät halua lisää tienata, kyllä tekemättä jäävälle työlle tekijöitä löytyy. Pitää panostaa koulutukseen. Reserviä on yllin kyllin. Paljon ja ihan turhaan natistaan marginaaliverosta. Lopullisessa verotuksessa oikenee se, mitä on liikaa maksanut. Muutenkin on parempi panostaa useamman henkilön työllistämiseen, kuin yksien uuvuttamiseen.

Palkka ole ainoa syy työn teolle. Onnistuessaan työssä, ihminen kokee itsensä arvokkaammaksi. Työllä on iso merkitys omanarvon tunnon kohottajana ja elämän rytmittäjänä. Kun tietää osaavansa sen, mitä tekee, antaa se pontta koko elämälle.

Rahaakin pitää saada hyvän toimeentulon verran, mutta sen jälkeen rahapalkan merkitys laskee jyrkästi, mutta onhan se mukavaa valitella, että enemmänkin tekisi, mutta ne verot. Olennaisempaa on ajatella, mitä verojen ja muiden maksujen vastineeksi saa: koulutuksen, tiestön vapaan köytön, terveyspalvelut ja mm. perusturvallisuuden.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kun nousukausi alkoi kansantaloudessa pitkän laman jälkeen, ensimmäinen huoli ja hätä ainakin valtamedian uutisten mukaan oli se, että nyt ne tuloerot kasvavat. Siis olisihan se niin paljon tasa-arvoisempaa, että olisimme yhä yhtä persaukisia ihan kaikki laidasta lukien! No, onneksi se seuraavakin lama vielä tulee...

En yhtään ihmettele, miksi pitkälle koulutetut ihmiset äänestävät jaloillaan Suomesta. Kyllä kohtuullisemman verotuksenkin maissa verojen ja muiden maksujen vastineeksi saa koulutuksen, tiestön vapaan käytön, terveyspalvelut ja mm. perusturvallisuuden.

Ennen vaadittiin, että sama palkka samasta työstä. Seuraavaksi vaadittiin, että sama palkka kaikesta työstä. Ja nyt vaaditaan, että sama palkka, teki työtä tai ei. Kun lystin maksavat ne vielä työelämään osallistuvat, niin "arvokkaammaksi" heistä eivät kaikki koe tehtävää siivellä eläjien maksajana.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Tuskinpa harva samaa palkkaa vaatii mutta kun nyt kerran kuitenkin yhdessä eletään niin jonkinlainen kohtuus olisi hyvä olla, varsinkin kun pystytään paljolti palkat sopimaan vielä liittotasolla.
( Sitten kun jos ei ole ay-toimintaa, voidaan tämä puhuminen lopettaa koska kaikki on sitten toiminimiä tai yksityisyrittäjiä tai työläisiä eikä joukkosopimuksia ole ollenkaan olemassa, kuten oli 1800 luvulla. )

Kannattaa muistaa että jos palkka on 2000€/kk tai 4000€/k se tekee 10 vuodessa 240000€ ja 30-vuodessa 720000€, sillä makselee jo asunnon vaikka marginaali siitä ottaakin jonkun verran.

Meinaan että kun puhutaan tuloeroista tahtoo monella kadota se tosiasia että meillä on pienpalkka-aloja joissa kk-ansio brutto on alle 2000€,,ne on niitä aloja joiden palveluja me kaikki käytämme, siivous, kiinteistöhuolto, kaupan kassat, parturit, pienyrittäjät, jne,,,

Mikä on suuri tuloero?,,niin,,,miten sen laskee,,kyllä tuo 2000€ erokin jo suuri on koska suuremmalla palkassa saa ostettua asunnon siinä sivussa sen työhistoriansa kukoistavimpana aikaperodina,,

Että kyllä ne joilla palkat menee tuonne lähemmäs kymppitonnia ja yli kuussa saavat olla tyytyväisiä ansiotasoon se on jo isoa rahaa.

(Kiky teki muuten pahasti hallaa pienpalkka-aloille ja pienpalkka-alojen palkkakehitykselle, saa nähdä nouseeko nuo alat enää palkkakehitykseen kehitykseen mukaan jos eteenpäin mennään prosenttipelillä.)

Käyttäjän SimoHyytinen kuva
Simo Hyytinen

Jotkut puhuu nuorison työttömyydestä, mutta mintä osaaavien työttömyydestä. Mun osaamistausta heitetään hukkaan... Uutta porukkaa lappaa yliopistoista.
Jos puhutaan vaikkapa IMS, CICS...(MVS) osaamisesta, niin kohta ollaan harvassa.

Eläkeikään on matkaa silti vielä 13v, ellei sitäkin vielä kasvateta. Kaksi vuotta tuli jo lisää vuorotyöläisillekkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Verorasitus vain lisääntyy kokoomuksen keksiessä mitä mielikuvituksellisempia kohteita valtion rahoitettaviksi, edes nykyinen maahanmuutto ei kokoomuksen mielestä riitä, elätettäviä pitää hankkia lisää.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mihin veronkorotuksia kepu,kok tarvitsee?
Korvaavana rahoituksena yritysten ja rikkaiden verovapauksiin ja verojen poistoon.
esim.ALV mukaan lukien on hyvä tulonlähde .
Varallisuusveron poisto,Kelamaksun poisto,perintöveron poisto ym.

Siltikin ne yhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturvaan tarvittavat verot jostain on kerättävä. Mutta ei vahingossakaan rikkailta eikä yrityksiltä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Koskahan nämä veronmaksajat saa huomiota päättäjiltä?
Sosiaaliturvasta kun he perheettömänä saa vähiten verovaroista yhteisestä kakusta.
"Lypsylehmänä" hyvä kohde niin kulutuksessa kuin verotettuna.

http://www.hs.fi/elama/art-2000005382373.html

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund

Laskekaa mitä vaikuttaisi, jos kaikilla olisi 10000 euron perusvähennys ja yli menevästä osasta 20 % veroa. Vero maksetaan kaikista tuloista saman suuruisena ilman vähennysoikeuksia.

Onhan se lopulta niin, että raha sellaisenaan on arvoton numero tietokoneen näytölle. Se saa arvon vasta kun sitä kulutetaan, joten verotuksen painopiste pitäisi siirtää kateudesta kulutuksen puolelle.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Laskekaa myös, mitä vaikuttaisi, jos kaikesta tulosta maksettaisiin vaikkapa 60% veroa ensimmäisestä eurosta viimeiseen ilman vähennysoikeuksia, ja sitten jokainen saisi 1000 euroa kuussa "veronpalautusta" (joka ei ole verotettavaa tuloa).

Laitetaan pikku taulukko bruttotulot -- nettotulot:

0 -- 1000
1000 -- 1400
1500 -- 1600
2000 -- 1800
2500 -- 2000
3000 -- 2200
3500 -- 2400
4000 -- 2600
jne...

Samalla luovuttaisiin työmarkkinatuen, asumistuen, työttömyyskorvausten ja eläkkeiden sekä opintotukien ja lapsilisien maksusta.

Harkinnanvarainen toimeentulotuki säilyisi erityistapausten varalta (100.000 per lääkeannos tms...).

Hannu Töyri

Kokoomus on alentamassa progressiivista tuloverotusta, mutta nostamassa alv:a. Hallitus nosti juuri kiinteistöverotusta ja sähkäveroa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Olisitko Pia valmis pudottamaan marginaalia siten että samalla pudotetaan vastaavasti bruttopalkkaa se määrä mikä tarvitaan että nettopalkka pysyisi samana?

Tästä olisi se etu että kokonaiskustannus pienenee,,jolloin yrityksen kilpailukyky paranee.

Haitta taasen on että verotulot pienenee.

Tosin marginaali ja kunnallisveron osalta pitäisi olla samalla viivalla palkanansaitsijat, yrittäjät, sijoittajat, yms,,se lienee tärkeämpi asia yhdenvertaisuuden kannalta ymmärtääkseni kuin tuo marginaali?

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Kiitos hyvistä kommenteista. Viljo Heinonen: En puhu tässä nyt suurituloisista. Sehän tässä onkin. Puhun aivan tavallisista suomalaisista. Esim. Ruotsissa keskituloinen palkansaaja maksaa n. 6 pros-yks. matalampaa tuloveroa kuin meillä Suomessa.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Heikki Rinnemaa: en olisi valmis pudottamaan bruttopalkkaa. Haluan vain loivemman progression.

Käyttäjän JyrkiReimavuo kuva
Jyrki Reimavuo

Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut kansainvälistä
vertailutietoa työn ja palkan verotuksesta vuodesta 1995 lähtien. Sen viimeisin julkaisu " Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016" todistaa samasta asiasta, kuin Pian Kauman kirjoitus.:
"Palkkaverotuksemme on eurooppalaista keskitasoa selvityksen matalimmalla palkkatasolla.
Palkansaajan työssä etenemistä ja tulojen lisäystä verotetaan Suomessa kuitenkin varsin ankarasti jo pienehköillä tulotasoilla, ja siten veroprosentti kiristyy nopeasti tulojen noustessa.
Suomalaisittain keskipalkkaisen veroprosentti ylittää muiden Euroopan vertailumaiden keskiarvon 2,8 prosenttiyksiköllä. Verotuksen ero korostuu selvästi naapurimaa Ruotsiin, jossa 42 200 euron tuloilla veroprosentti on 5,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin Suomessa. Keskipalkkaisen
100 euron palkankorotuksesta tai muusta tulonlisäyksestä 47,20 euroa menee
meillä nouseviin veroihin. Tällä tulotasolla marginaaliveroprosentti onkin Suomessa Pohjoismaiden korkein ja vähiten kannustava.
Mitä suuremmille tuloille siirrytään, sitä suuremmaksi Suomen palkkaverotuksen ero kansainväliseen tasoon kasvaa. Selvityksen hyvätuloisilla palkkatasoilla työntekijää verotetaan Suomessa 4,6 ja 7,8 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin.
Suomi verottaa selvityksen suurituloisinta palkansaajaa Belgian ja Italian jälkeen kolmanneksi eniten."
Koko vertailu on luettavissa täältä: https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/lehdisto...

Toimituksen poiminnat