PiaLK

Pitääkö valtion tukea kannattamattomia bisneksiä?

Kun ensimmäistä kertaa kuulin, että Suomen valtio ei aio tukea STX-Suomen telakkaa 50 miljoonalla eurolla telakkayhtiön miljardikauppojen varmistamiseksi, en ollut uskoa korviani. Mitä ihmettä – miksi ei?

Niin kuin usein käy, tässäkään tapauksessa julkisuudesta saadut tiedot eivät antaneet oikeaa kuvaa tilanteesta. Eipä ihme, että monet ajattelivat, että olipa tyhmä päätös. Tilanteen koko kuva on onneksi täydentynyt pikku hiljaa.

Itselläni oli mahdollisuus osallistua tiistaina 8.1. eduskunnan talousvaliokunnan kokoukseen, jossa käsiteltiin juuri tätä Ranskalle mennyttä luksusristeilijäkauppaa. Vaikka kielteinen päätös oli alkuun vaikuttanut kummalliselta, olen sitä mieltä että hallituksen talouspoliittinen ministeriryhmä teki oikean päätöksen, kun se ei lähtenyt tukemaan STX-Suomea 50 miljoonan euron pääomalainalla.

Miksi? Koska olen nyt vakuuttunut siitä, että päätöstä tehdessä kaikki laillisesti ja moraalisesti mahdolliset keinot oli käyty läpi. En myöskään usko, että valtio olisi selvinnyt pelkästään tällä summalla. 50 miljoonaa euroa olisi ollut vasta päänavaus sille, millainen rahareikä kyseisistä bisneksistä suomalaisille veronmaksajille olisi tullut.

Julkisuudessa esitetty väite, että kymmenettuhannet työpaikat olisi saatu ostettua 50 miljoonalla eurolla, ei pidä paikkaansa. 50 miljoonan lainaan asia ei kaatunut, vaan huomattavasti suurempiin summiin eli siihen, että STX-yhtiö ei halunnut normaaliin tapaan pääomittaa Turun-telakkaansa. Telakkayhtiön taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään huono. Se ei ole mikään salaisuus.

Jos valtio lähtee tukemaan jotain liiketoimintaa tai yritystä, sillä pitäisi olla ainakin varmuus siitä, että pääomistaja eli tässä tapauksessa korealainen omistaja sitoutuu kehittämään toimintaa nimenomaan täällä Suomessa pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa myös rahallista tukemista ja pääomittamista. Sitä miksi korealainen omistaja ei tukenut juuri suomalaista tytäryhtiötään, vaikka ranskalaista tukikin, voidaan tietysti spekuloida.

Suurristeilijöiden rakentaminen on raskaasti valtioiden tukemaa liiketoimintaa, joka on hyvin vaikea saada kannattavaksi. Ranskassa presidentti Sarkozy teki vuonna 2008 päätöksen, jonka mukaan valtion omistusosuutta telakkayhtiössä kasvatettiin merkittävästi. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tämä olisi ollut fiksu päätös. Pelkkä risteilijäkaupan meneminen Ranskaan ei ole vielä todiste siitä. Toisaalta Ranskan kokoiselle valtiolle omistuksen lisäämiseen tarvittava rahamäärä suhteessa vaikkapa väestömäärään on paljon mitättömämpi investointi ja riskinotto kuin piskuiselle Suomelle.

Kun kyseessä on tuhansien henkilötyövuosien menetys, sadat alihankkijat ja yleisesti ottaen heikot talousnäkymät täällä Suomessa, on selvää, että poliitikoilla on vielä tavallistakin suurempi vastuu selvittää, olisiko jotakin voitu tehdä paremmin. Jokainen irtisanominen on myös henkilökohtainen, koko työntekijän perhettä koskettava katastrofi. Tämä oli todella ikävä uutinen eritoten heidän kannaltaan.

Toisaalta pitää muistaa, että samanlaisen ikävän uutisen on jo 100 000 muuta suomalaisperhettä jo joutunut kohtaamaan. Sen verran on teollisia työpaikkoja siirtynyt pois Suomesta. Jos telakkateollisuus päätettäisiin nyt ottaa valtion erityissuojelukseen tuli mitä tuli, niin miten tämä päätös perusteltaisiin kaikille muille työpaikkansa menettäneille? Eikö metsäteollisuuttakin olisi pitänyt vaalia paremmin? Ja entäpä ne seuraavaksi jonoon tulevat tuen hakijat?  

Eipä silti, itse uskon siihen, että kyllä valtio voi ottaa siipiensä alle joitakin muitakin kuin huoltovarmuuden kannalta tärkeitä toimialoja, jos katsotaan, että siihen sitältyy suuri potentiaali tulevaisuudessa ja jos siitä on mahdollisuus saada kannattavaa jollakin aikavälillä. Tällä tavoin ajattelivat päättäjät myös Chilessä, kun viinintuotantoa ruvettiin tukemaan sekä Etelä-Koreassa, kun kännyköiden kokoamiseen päätettiin satsata.

Valiokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ehdotti talousvaliokunnan kokouksen jälkeen, että valtion pitäisi mennä omistajaksi telakkayhtiö STX:än. Kyllä sekin voidaan selvittää, mutta luulenpa että lopputulema on kuitenkin se, että ei kannata.

Työskentelin aiemmin Laatukeskuksen toimitusjohtajana. Niissä hommissa vakuutuin useaan otteeseen siitä, että suomalaisessa rakennusteollisuudessa juuri laivanrakennus ja telakkateollisuus ovat se laatuosaamisen helmi.  Kyse on mestarillisesta verkostojen hallinnasta, alihankkijoiden osaamisesta ja vuosikausien aikana synnytetty infrasta. Se on asia, jota ei kannata hukata.

Meriteollisuuden potentiaali menee nyt Wärtsilän entisen konsernijohtajan Ole Johanssonin johtaman työryhmän tutkittavaksi. Esimerkiksi arktisen meriteollisuuden ja vaikkapa öljyntorjunnan alalle voitaisiin synnyttää nykyistä laajempaa liiketoimintaa, jolla on tulevaisuuden mahdollisuuksia muun muassa Koillisväylän avautuessa säännölliselle kauttakulkuliikenteelle. En pidä mahdottomana, että sinne saataisiin luotua suuressa mittakaavassa jopa tuottavaa liiketoimintaa jääosaamisen ympärille. Ehkäpä valtiota kiinnostaisi tukea sitä?  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (145 kommenttia)

Ville Salonen

Tossavaisen Reijo sano, että se kannattaa.

Lasse Askolin

Kannattavien yritysten tukeminen olisi taas valtiolle kannattamatonta, koska ne kannattavat itse itsensä.
Tosin juuri tällaisiin ratkaisuihin poliitikot, yhteisten asioidemme hoitajat yleensä työryhmissään päätyvät.
Kannattavien yritysten tukeminen tekee lakienkin säätämisen helpommaksi, kun niitä varten ei tarvitse suunnitella alkuvaiheessa näkymättömiä, mutta heti laskutuksessa tehokkaasti toimivia, mutkikkaita porsaanreikiä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Entäs sitten "kannattamattomien" valtioiden tukeminen?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

kati sinenmaa

Hehhee. Valtio on osakkaana kymmenissä eri yrityksissä, mutta valtio ei voi lähteä osakkaaksi riskiyrityksiin, kuten Jan Vapaavuori väkevästi todisti.
Valtio voi olla osakaana vain niissä yrityksissä, jotka myyvät välttämättömyyttä, ja joiden rajat poliitikot säätävät (vero)laeillaan.

On se niin turvallista johtaa valtionyritystä, kun ei tarvitse muuta kuin laittaa palkka menemään suoraan Sveitsiin ja eleskellä mukavasti kokouspalkkioilla.

Riskiyrityksiä ei siis suvaita valtiolle siksi, että niiden johtamiseen tarvittaisiin osaamista, jota poliitikoilla (ja heidän kavereillaan) ei voi olla muuta kuin sen verran, että se riittää välttämättömyyden "myymiseen".

Nicolalai Lofwing

"Valtio voi olla osakaana vain niissä yrityksissä, jotka myyvät välttämättömyyttä, ja joiden rajat poliitikot säätävät (vero)laeillaan."

Suomen hevosopisto myy varmaankin välttämättömyyttä, kerran on päässyt valtion siipien suojaan. Suosittelisin tutustumaan näihin siipien suojissa oleviin yhtiöihin. http://valtionomistus.fi/suomi/yhtiot/
Joukossa on useita jotka sinne kuuluvat,mutta loisia löytyy lukuisia.

Jari Jakonen

Kalevi Kämäräinen tuossa yllä kysyikin jo Euroopan Unionin perussopimusten kiertämiseen ja ohittamiseen liittyvistä asioista.

Minun mieltäni on painanut se, kun erään mainoskampanjankin mukaan harmaasta taloudesta seuraa Suomen musta tulevaisuus. Kampanjan mukaan harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. Ajattelin tästä mustan tulevaisuuden huolestani kirjoitella iltapuhteikseni Teille edustaja Kauma.

http://www.mustatulevaisuus.fi/ :

Harmaa talous vahingoittaa sekä sinua että koko yhteiskuntaa. Kun osa meistä jättää verot maksamatta ja velvoitteet hoitamatta, koko yhteiskuntaa varten kerättävä verokertymä jää huomattavasti pienemmäksi. Tämä taas lisää muiden veronmaksuvelvollisuutta ja vaikeuttaa julkisella rahoituksella hoidetuista asioista huolehtimista. Näitä ovat muun muassa katujen ja teiden kunnossapito, terveydenhoitopalvelut, koulujen toiminta tai opinto- ja asumistukien maksu.

Harmaa talous vahingoittaa myös rehellisten yrittäjien toimintaa. Harmaa talous vääristää yleistä hintatasoa ja vaikuttaa muun muassa tarjolla olevien työpaikkojen määrään. Myös erilaisten palvelujen ja hyödykkeiden turvallisuus ja laatu kärsivät.

Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on yhä useammin kytköksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sitä kautta harmaalla taloudella ansaitut tulot saattavat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa.

- -

Ajattelin tiedustella kohteliaimmin, onko kokoomuksella ollut jonkin toisen toimiston kampanjakäsikirjoitus käytössään, esimerkiksi jonkun ylikansallisen konsultin veronkierto-opas, kun Suomen hallitusneuvotteluja käytiin keväällä 2011?

Hallitusneuvottelujen harmaan talouden työryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Gustafsson (sd). Työryhmään osallistui edustajia jokaisesta kuudesta hallitusneuvotteluihin osallistuneesta puolueesta.

Sosiaalidemokraattien laatimaan pohjapaperiin oli kirjattu lukuisia ehdotuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi sekä sijoitustoiminnan avoimuuden edistämiseksi.

Kokoomuksen muistioon vaatimia muutoksia:

Muistio: Hallitus vie eteenpäin eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotuksia.
KOK: Hallituksen ohjelmatyön pohjaksi otetaan eduskunnan tarkastusvaliokunnan esitykset soveltuvin osin.

Muistio: Vahvistetaan työsuojeluviranomaisten oikeutta tarkistaa se, että palkkaus on työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen.
KOK: Poistetaan

Alla tullaan viittaamaan tähän muotoiluun:
Tehostetaan Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten ja niiden työntekijöiden verovalvontaa ottaen huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet.

Muistio: Ulkomaisia yrityksiä [ja työntekijöitä] nyt koskevat vero- ja ilmoitusvelvollisuussäännökset eivät ole riittäviä harmaan talouden torjunnassa.
KOK: Poistetaan (katso yllä oleva muotoilu)

Muistio: Ulkomaisten yritysten tulee tehdä ennakkoilmoitus Suomeen lähettämistään työntekijöistä veronviranomaiselle. Suomessa toimivat ulkomaiset työnantajat velvoitetaan rekisteröitymään Suomeen. Verotukseen liittyvät oikeudet ja velvoitteet tulee olla samat kaikilla Suomessa asuvilla työvoimaan liittyvillä henkilöillä ja riippumattomia maahanmuuttajan asemasta[, verosopimukset huomioon ottaen].
KOK: Kappale poistetaan (katso yllä oleva muotoilu)

Muistio: Ulkomaille rekisteröidyille yrityksille tulee säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys niiden maksaessa Suomessa tehdyssä työstä veronalaista palkkaa riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei.
KOK: Kappale poistetaan (katso yllä oleva muotoilu)

Muistio: Selvitetään mahdollisuudet ottaa OECD:n kriteereitä tiukempi listaus veroparatiiseiksi katsotuista maista ja alueista.
KOK: Poistetaan (katso yllä oleva muotoilu)

Muistio: Suomalaispankkeja, jotka hallinnoivat hallintorekisteröityjä tilejä, velvoitetaan selvittämään sijoittajien todellinen henkilöllisyys.
KOK: Poistetaan

http://fifi.voima.fi/tiedostot/harmaa_talous250511... (pdf)

- -

Kampanjan mukaan harmaasta taloudesta seuraa Suomen musta tulevaisuus: Suomen Olkiluotoon on rakenteilla kolmas ydinvoimalayksikkö. Reaktorin oli määrä valmistua alun perin toukokuussa 2009.

Poimintoja Helsingin Sanomien Tommi Niemisen 'Rakentajat kertovat Olkiluodon ongelmista' 31.10.2010 jutusta, http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rakentajat+kert...

"[Rakennusyhtiö] Bouyguesin tarkastajat antoivat käskyn, että rakenteen selvät viat täytyy peittää [betonilla]", yksi puolalaisista kertoi. "Jos oli isoja virheitä, he [tarkastajat] huomasivat ne, mutta nämä pienemmät. . . Ne saivat olla."

Puolalaiset sanovat reaktorirakennuksen tukirakenteiden hitsauksen jääneen kiireessä toisinaan keskeneräiseksi. "Betonia tuli rekka rekan jälkeen. Ja me kaadoimme sitä. Jopa silloin, kun tukirakenne ei ollut valmis. Betonia oli kaadettava, koska se odotti", sanoo rakentaja Andrzej Miciak.

Puolalaisten mukaan rakennustöitä on tehty myös ilman rakennuspiirustuksia.

Olkiluodon työmaa on kirjava kuin Moskovan suuri sirkus. Työläisiä on ollut yli 4 000, lähes 60 eri maasta, ja he ovat pääosin ulkomaalaisten vuokratyöfirmojen välittämiä. Puolalaisia on ollut peräti 1 200.

Kielimuurit ovat olleet korkeat. Puolalaiset haukkuvat erityisesti ranskalaisen Bouguyes-yhtiön portugalilaisia esimiehiä. Puolalaiset pitävät heitä ammatillisesti kelvottomina, jopa kirjoitustaidottomina.

"Siellä oli yksi [keskiportaan] esimies, joka ei osannut kirjoittaa", sanoo yksi puolalaisista. "Asia selvisi minulle, kun yhdeltä työmieheltä oli varastettu työhaalarit. Normaalisti esimies kirjoittaa lapun, jossa työmies saa varastolta uudet haalarit, mutta tämä ei osannut kirjoittaa sitä. Seurasin, kun hän alkoi kirjoittaa sitä kuin ekaluokkalainen. Hän tutki sarakkeita ja asetteli niihin kirjaimia huolellisesti."

Puolalaisen mukaan esimies katosi konttorista saamatta lomaketta aikaiseksi.

Puolalaisilla on selityskin sille, miksi Olkiluodossa on surkeaa työvoimaa.

Eivät Itä- ja Etelä-Euroopan pätevimmät esimiehet ja rakentajat tule Suomeen vierastyöläisiksi. Tänne saapuu se rakennustyömaiden vilttiketju, joka ei löydä työtä lähempää kotiaan.

"He [portugalilaiset] puhuivat vain äidinkieltään ja osasivat työstä vain perusasiat", sanoi yksi puolalaisista.

"Se on liian iso työmaa ja liian iso sotku."

-

Uuden Suomen Teemu J. Kammosen 'Olkiluoto-3:n ulkomaalaiset - Poliisi tunnustaa heikkouden' 19.3.2012 artikkelista, http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11152...

Poliisin ydinturvallisuusasioihin perehtynyt ylikonstaapeli Mika Lindén tunnustaa ongelman ydinvoimalatyömaan ulkomaisten työntekijöiden turvallisuusselvityksissä, poliisi saa heikosti tietoa vierastyöläisten taustoista.

Turvallisuusselvitykseen tulee mukaan vain ne tiedot, joihin poliisilla on pääsy. Paljon jää piiloon, erityisesti ulkomailla vakituisesti asuvien ihmisten kohdalla.

Mika Lindén kertoo, että jo nyt jotkut Olkiluodon alihankkijat vaativat ulkomaalaisilta työntekijöiltä kotimaasta tuodun rikostaustaotteen kaltaisen todistuksen.

- Mutta käytäntö on kirjava, kaikki eivät sitä vaadi, Lindén sanoo.

-

Eläketurvakeskuksen Työeläke-lehti nro 4/2012 on otsikoinut 'OL3, sosiaaliturvashoppailun luvattu työmaa' Antti Karkiaisen toimittaman jutun, joka alkaa lainauksella Anna Kontulan Näkymätön Kylä pamfletista (Into. 2010). ”Lampuista ja palohälyttimestä roikkuu vessapaperinauhoja, joista puolestaan roikkuu työeläkelaitoksen kaavakkeista askarreltuja koristeita. Mihin muuhun työntekijät suomenkielisiä pumaskoja tarvitsisivatkaan." ja jatkuu "Näin kuvailee sosiologi-kansanedustaja Anna Kontula Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalatyömaan parakkikylässä sijaitsevaa keittiötä lauantai-illan grillijuhlien jälkeen."

Otteita Karkiaisen artikkelista, http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440... (pdf):

Olkiluoto 3:ssa työskentelee tällä hetkellä noin 3800 työntekijää noin 500 yrityksen palveluksessa. Työmaalla puhutaan kymmeniä kieliä: työntekijöistä 80 prosenttia on ulkomaalaisia, enimmäkseen itäeurooppalaisia.

Suurin osa heistä ei tarvitse työeläkelaitosten kaavakkeita, he ovat Suomessa tilapäisellä komennuksella, lähetetyn työntekijän todistuksella. – He ovat työeläkevakuuttamisen suhteen poikkeustapauksia. Pääsääntöhän on se, että työ vakuutetaan työskentelymaassa, kertoo tarkastuspäällikkö Tiia Lahti Eläketurvakeskuksesta. Poikkeustapaus kuvaa hyvin koko työmaata – juuri mikään ei ole edennyt suunnitelmien mukaan.

Ulkomaalaiset työntekijät suostuvat huonoihin työehtoihin, koska kotimaassa ei ole töitä, eikä vahvaa sopimuskulttuuria. Usein puoleen hintaankin tehty työ on kotimaan palkkatasoa selkeästi korkeampi. Esimerkiksi Moldovassa rakennusmies tienaa keskimäärin 200 euroa kuukaudessa.

Työmaalla laiminlyödään jatkuvasti ylityökorvauksia ja muita työehtosopimukseen kuuluvia etuja. Palkkoja on jätetty maksamatta, ja järjestäytymisestä rangaistaan arestilla, kertoo Metalliliiton Olkiluodon yhdyshenkilö Janne Vainio.

Poikkeuksiakin löytyy: pitkään työmaalla työskennellyt ammattimies voi päästä lähelle suomalaisten työehtoja. Tämä on kuitenkin harvinaista.– Porukkaa vaihdetaan tiuhaan, että päästään kiertämään työnantajavelvoitteita ja vaikeuttamaan viranomaisten selvitystyötä, kertoo Vainio.

Iso osa ulkomaisista työntekijöistä palkataan kansainvälisten vuokrayritysten kautta. Vainion mukaan syrjäkylien rekrytointitilaisuuksissa tehdyt sopimukset saatetaan mitätöidä Olkiluodossa – luvattu nettopalkka onkin bruttotuloa. Vaihtoehdot ovat vähissä: joko allekirjoitat uuden sopimuksen tai lähdet kotiin.

– On myös ihmisiä, jotka mafian organisoimana pakotetaan Olkiluotoon töihin. Tällaisia tarinoita Vainio on kuullut bulgarialaisilta maalareilta. – Bulgarialaiset ovat kertoneet olevansa mafian omistaman rekrytointifirman kautta täällä töissä. He joutuivat maksamaan mafialle 50 euroa viikossa suojelurahaa. Kukaan henkilöistä ei ole halunnut lähteä selvittämään asiaa omalla nimellä. Työntekijät eivät pelkää Työntekijät eivät pelkää vain itsensä vuoksi, kotimaassa eläviä perheitä on uhattu väkivallalla.

Vainio kertoo myös bulgarialaisista maalareista, jotka elivät viikkoja kalastamalla jäätyään jumiin Olkiluotoon. Työnantaja oli luvannut 1 200 euron kuukausipalkan. Palkkapäivänä käteen maksettiin vain pari sataa. Loput luvattiin maksaa myöhemmin. Tämä toistui kahden kuukauden ajan, jonka jälkeen työnantaja hävisi kuin tuhka tuuleen. Rahaa lentolippuun ei ollut ja pian myös ruoka oli kortilla. – He kalastivat hengenpitimikseen. Viimeisenä hätähuutona he marssivat pääportille ja paikalle hälytettiin työmaapastori ja ammattiliitot, kertoo Vainio.

-

YLE:n uutinen yo Eläketurva -lehden artikkelista: Lehtiväite: Mafia vaatinut Olkiluoto 3:n rakentajilta suojelurahaa.

Työeläke-lehti kertoo lokakuun numerossaan, että mafian omistaman bulgarialaisfirman Olkiluotoon töihin pakottamat rakentajat ovat joutuneet maksamaan mafialle suojelurahaa. Bulgarialaiset maalarit ovat lehden mukaan maksaneet mafialle 50 euroa viikossa.

http://yle.fi/uutiset/lehtivaite_mafia_vaatinut_ol...

- -

Ja vielä noin lopuksi ihan vain uteliaisuuttani, olikos ne kokoomuksen kappaleet Suomen Laki ja Euroopan Perussopimukset teoksista kerenneet jo kuinka paljon pölyttyä, - meinaan kun ne nyt tässä Suomen Turun telakkateollisuuden tapauksessa keksittiin esiin kaivaa.

Terveisin Jari Jakonen

Pekka Iiskonmaki

Ei todellakaan. Kaikki tukiaiset pois ja kannattamaton valtio pitää fuusioida kannattavaan valtioon.

Olli Makkonen

"Tällä tavoin ajattelivat päättäjät myös Chilessä, kun viinintuotantoa ruvettiin tukemaan sekä Etelä-Koreassa, kun kännyköiden kokoamiseen päätettiin satsata."

Eli uskot, että valtion byrokraatit onnistuvat keskimäärin paremmin investointikohteiden etsinnässä kuin omilla rahoillaan riskiä ottavat yrittäjät ja rahoittajat?

Tottakai joskus valtiokin löytää helmen, mutta markkinavoimat onnistuvat siinä keskimäärin paremmin. Jotta valtio voi ylipäätään tukea yhtä alaa, sen on ollut pakko verottaa muita jo markkinoilla kyntensä näyttäneitä samansuuruisella summalla. On parempi jättää ne rahat näiden itse investoitaviksi.

Muuten hyvä teksti!

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Jos se 50 miljoonaa olisi ollut kannattava "laina", miksi Metalliliitto yli 100 milj. euron sijoitusvarallisuudella olisi sitä voinut järjestää? Liiton jäsenten eduistahan ensi sijassa oli kyse.

kati sinenmaa

Poliitikot voivat tukea vain sellaisia valtion yrityksiä, joiden tuotteet ovat välttämättömyyksiä. Esimerkiksi Urpilainen tienasi oikein nätisti Nesteen hallintoneuvostosta käymättä juuri lainkaan sen kokouksissa.

Siksi olisikin erinomaisen hieno idea, jos poliitikot perustaisivat valtiojohtoisen telakkayrityksen, koska siten poliitikot saisivat paljon lisää edullisia eläkevirkoja itselleen:
http://sinenmaa.blogspot.fi/2013/01/urpilainen-lak...

Eikä poliitikoiden tarvitsisi edes rikkoa lakeja, kun he saisivat ihan itse säätää lait itselleen mieluisiksi -- kuten tähänkin asti ovat niin tehneet. Minä juon nyt kahvia

Lasse Askolin

Tällaisia välttämättömyyksiä ovat siis Viking Linen riemuristeilyt.
V-Linehän on saanut 135 miljoonaa euroa valtion kehittämistukea.
Ehkä niillä rahoilla on kehitetty yleisönpalvelua varustamoluokassa.

kati sinenmaa

Ehkä pitäisi näissä kysetapauksissa selvittää poliitikoiden kytkökset niihin. Poliitikothan voivat auttaa vain niitä yrityksiä, joista he itse tienaavat, tai joista he jollakin tavalla nauttivat.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Jos risteilijän olisivat tilanneet suomenruotsalaiset niin rahaa olisi tullut vaikka kuinka paljon.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Valtiomme on alunperin muodostunut hoitamaan yhteisiä asioita. Ei pineslähtöisesti. Annetaan kauppamiesten hoitaa kauppa-asiat ja bisnestä osaamattomat leipäjonoon kuten muutkin epäonnistuneet.
Ei STX-telakallakaan ole ammattitaitoa jos ovat ja elävät valtion tuen varassa.

Suuremmassa mittakaavassa; Joitakin Afrikan valtioita avustettu ja tuettu jo yli viisikymmentä vuotta eivätkä vieläkään ole itsepärjääviä.

kati sinenmaa

Ei Fortumissakaan ole ammattitaitoa, koska poliitikot ovat laeilla säätäneet, ettei sille ole kilpailijoita. Valtio joutuisi pääomittamaan Fortumia, jos yksityisillä yrityksillä olisi suurempi vapaus energiamarkkinoilla.

On mielestäni melkoista epä-älyllisyyttä pitää Fortumin johtamista ammattitaidon osaamisena, kun se myy välttämättömyttä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Itse tapausta suurempi ongelma on jo vuosia ollut tiedottamisessa. Kun sitä ei mietitä lainkaan tai reagoidaan vasta julkisessa paineessa, syntyy kansalaisille kuva kähminnästä ja salailusta, vaikka sellaista ei olisi tapahtunutkaan.

Vaikuttaa siltä, että lähes kaikki resurssit kuluvat eurooppalaisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, jopa niin tarkkaan, ettei katsetta ehditä nostaa paperipinosta toiseen siirryttäessä, analysoimaan jo tehtyjen päätösten vaikutusta.

Syntyy rakenteellisten vinoutumien kasaumaa ja niiden selvittely reaktiivisesti antaa kuvan ammattitaidottomuudesta. Kun tähän yhdistetään heikkotasoinen tiedottaminen, ei kukaan kohta ymmärrä kokonaisuudesta mitään.

Yhdessä lisääntyvien talousvaikeuksien kanssa ei ole ihme, että kansalaisten sietokyvyn rajat alkavat ylittyä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Asiallinen kirjoitus vaikka vieläkin tiukempi olisi voinut olla riskien näkökulmasta. Nyt vaan hihat ylös ja meriteollisuus porukalla (nyt ona laajat piirit herätelty) terveeksi. Aikaa 5 vuotta. Kehityspotentiaali on erityisesti tutkimuksessa ja kehityksessä sekä noin 100 toimittajayrityksessä (niissähän kustannuspaineet ovat), joilla on hyvät kasvumahdollisuudet.

Johan Von

Suomestahan on myyty telakkateollisuutta yksityisille ulkomaaisille yrityksille. Ja nyt kun ne ovat rapakunnossa pitäisi veronmaksajien rientää niiden avuksi. En voi käsittää. Kun ne olivat valtion (veronmaksajien) hallussa, oli suunnaton poru ihmisillä jos jokin työ pidettiin käynnissä työllisyys syistä. Silloin kaikki työstä saatava hyöty kohdistui suomeen hyväksi kun näissä nyt pyydetyissä tuissa suurin hyöty menee laivan ostavalle varustamolle ja korealaiselle yritykselle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ymmärtääkseni nämä valiokunnan saamat informaatiot ovat olleet salaisia. Monia yksityiskohtia jää askarruttamaan. Minulla ei ole kuitenkaan aihetta epäillä tarkoituksellista epärehellisyyttä. Pääomalaina on velkojien nokkimisjärjestyksessä ongelmallinen.

Rivien välistä luin kuitenkin riittävästi, jotta pystyn tarkistamaan kantani. Olen varovaisesti asiasta nyt eri mieltä kuin mitä lähtiessä.

Toivoisin jatkossa avoimempaa vuorovaikutusta edustajien ja kansan välillä. On hirveän vaikea yrittää selvittää tätä vyyhteä kansalaisille, jotka näkevät nykyisen ja edellisen hallituksen päättömät virheet lähteä tukemaan "elinkelvottomia ulkomaisia pankkeja vastikkeetta". Retoriikassa särähtänyt korvaan monta kertaa "suomalaisten työpaikkojen turvaaminen tukipaketein".

Otsikon kysymys on hyvä. Pitäkää siinä johdonmukainen linja. Jos ei tukea kotimaassa suoritettavaan telakkabisnekseen niin ei myöskään ulkomaisiin rahoitusalan firmoihin.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Nykyisenkaltaista maahanmuuttoa ei kannata ylläpitää verorahoin, vaan annetaan se kustantaa itse itsensä. Eli toissijasella suojeluntarpeen takia maahan ei pääse, vaan ainostaan pakolaisstatuksella. Ne rahat jotka olisi sijoitettu yhteen telakkatukeen, menee parissa viikossa turhiin kuluihin "maahanmuuttoteollisuudessa".

. suvituuli

Kuten kaikki tiedämme, Kokoomus ei kannata markkinataloutta vaan jonkinlaista "sosiaalista markkinataloutta".

Johon kuuluu olennaisena osana julkinen kulutus tai jos hienommin halutaan sanoa, julkiset investoinnit, eikö niin?

Tässä kontekstissa olisi aivan järkeenkäypää ajatella telakkatuki (lainat, takaukset, osakeomistus, jne.) julkisena i n v e s t o i n t i n a.

Ok, se maksaa veronmaksajille jonkin verran, mutta kertokaapa mistä muusta vastaavansuuruisesta riskinotosta eli panostuksesta (pl. laivan tilaajan konkurssi) saadaan vastaava määrä työpaikkoja, puhumattakaan vientituloista?

Kyse on niistä kuuluisista Kokoomuksenkin kannatamman keynesiläisen talouspolitiikan taloudellista toimeliaisuutta lisäävistä kertoimista eli multiplikaattoreista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Investoinneistahan luovutaan heikkoina aikoina näemmä ensimmäisenä, koska ne ovat usein kertaluontoisia eriä. Rakenteellisten muutosten edessä joudutaan tekemään niitä ikäviä päätöksiä (vai sanotaanko sitä vastuunkannoksi nykyisin?) ja tähän Suomessa ei olla lähdetty. Se on poliittisesti hyvin epämiellyttävää puuhaa.

Ehkä on ajateltu, että talous lähtee kasvamaan puskemalla väkisin deflatorinen lama päälle. Ymmärtääkseni europäättäjillä on jonkinlainen rooli Troikassa, joka tällaista linjaa ajaa. Tällä ideoidulla talouskasvulla sitten vältetään ikävät rakenteelliset muutokset (palkka-alet, menoleikkaukset, palveluiden karsiminen yms.) ja tarkoituksellisesti tehtyä "perälautaa" ei tarvitse murehtia.

Sen enempää ottamatta kantaa mikä olisi järkevä linja niin totean, ettei tämä nykyinen nyt ainakaan looginen ole.

Johan Von

Suuntaamalla vastaavat tuet vaikka PK yrityksille jotka ovat suuntautuneet vientiin. Uskon niiden tuottaman hyödyn olevan paljon suuremman kuin omistajilleen rahaa pumppaavien ulkolaisten telakka- ja jaivanvarustajayhtiöiden haltuun annettutujen lainojen ja invnovaatiotukien avulla saatavan hyödyn. Vaikka tämä kouraisee niitä yli tuhatta STX palveluksessa olevaa työläistä,n jotka siltikin olisivat olleet YT- nevottelujen piirissä. Ja suureen joukkoon alihankkijoita jotaka tuskin pystyvät osaamistaan Ranskaan myymään. Muuten koko STX:n tulemisesta eurooppaan oli kyllä mielenkiintoinen juttu aikanaan. Miksi aikoinaan hyvin osaava yhtiö Aker Yards siihen myytiin, tai yhdistettiin.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Puhumattakaan siitä että 50.000 kannattamatonta maatalousyritystä saa valtiolta yhteensä 3,5 miljardia euroa joka vuosi. Keskimäärin 70.000 euroa per yrittäjä. Kannattamattomalle yritystoiminnalle.

Eero Mattila

Joko sun laskuissa on mätää tai sitten valtio velkaantuu minulle 60 000 euroa joka vuosi. Kannattaisi varmaan tarkistaa tietolähde.
- Kannattaviakin maatalousyrityksiä on. Telakoista en olisi niinkän varma.
- Maataloustuki on lähes ainut keino saada EU:n jäsenmaksuvaroja takaisin Suomeen. Jos me emme halua maataloustukea niin sitten se menee muihin Euroopan maihin ja Suomen nettomaksuosuus kasvaa taas, ei kovin hyvää talouspolitiikkaa mun mielestä.
- Laivateollisuuden tukemisessa on kyse työpaikoista. Varmaan tuo 50 miljoonaa ei ole koko totuus mutta saisipa ihmisille oikeita töitä. Työttömyys maksaa myös eikä rahoilla saa mitään vastinetta ellei sosiaalisia ongelmia lasketa.
- Yritystoiminta on Suomen selkäranka. Helpointa/halvinta olisi keventää byrokratiaa. Suomi todellakin tarvitsisi yrittäjyyttä tukevan puolueen, mikähän se olisi kun kokoomuksest siihen ei ole. Just maksoin dieselveroa 530 euroa 8 000 euron arvoisesta autosta. Venäläiset ajelee verottomalla... hyvä Katainen!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Työttömyys syö ihmistä, erityisesti hänen kykyjään, osaamistaan. Miten sellainen korvataan ja saadaan osaaminen säilymään?

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Keskimäärin on keskimäärin. Jotku saavat huomattavasti enemmän kuin toiset.
Jos kannattavia maatalousyrityksiä on, niin ole hyvä ja anna esimerkki edes yhdestä maatalousyrityksestä joka on kannattava ilman tukia.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Kalevi: En oikein näe yhteyttä kannattamattomien maiden ja kannattamattomien liiketoimintojen tukemisen välillä. Puhutaan ihan eri asioista. Luulenpa, että tiedät sen itsekin. Jarmo: Miten maahanmuutto ja telakkayhtiön toiminta liittyvät toisiinsa? Kati Sinnenmaa: Sinulla ei taida olla kovin korkeata käsitystä poliitikkojen osaamisesta tai moraalista. Poliitikot eivät ole aina parhaita mahdollisia asiantuntijoita elinkeinoelämän tai yritystoiminnan kysymyksissä, mutta ei poliittinen tausta heistä automaattisesti tyhmiäkään tee. Pitää muistaa, että poliitikot ovat yhtä fiksuja tai tyhmiä kuin heidät valinnut kansa. Olli: En todellakaan väitä, että valtion byrokraatikoilla olisi parempi silmä tai nenä valitsemaan kannattavia bisneksiä kuin markkinavoimilla. Jonkun vaan ne tukipäätöksetkin pitää tehdä. Parhaiten se onnistuu juuri näiden byrokraatikoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyöllä. Valtion ei pidä ylhäältäpäin sanella tällaisia asioita, mutta voimia yhdistämällä löytyy yleensä fiksuimmat oivallukset.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Huomaan, ettet näe yhteyttä, mutta tukia kumpikin yhtä kaikki.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

kati sinenmaa

Niin. Katson, että minun näkemykseni on korkeampi kuin yhdenkään poliitikon. Se huomataan siitäkin, että minä en ole syyllinen talouden nykytilaan, vaan poliitikot. Ehdotin juuri uutta käytäntöä valtiolle, jolla valtio säästäisi monta miljardia:
http://sinenmaa.blogspot.fi/2013/01/ehdotus-urpila...

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Valtion pitää tukea kaikkea mahdollista!.

Jarmo Makkonen
Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miksi telakkamies Martin Saarikangas (kok) on väärässä kun sanoi että 50 mlijoonalla tilaus olisi saatu. Ja henkilökunta telakalla kans on väärässä. Ja STX Finland oli väärässä. Ja persut on väärässä.

Ainoa joka on oikeassa on hallitus joka ei kerro liikesalaisuuksiin vedoten mitään. Ja miksi kerrotaan ristiriitaisuuksia?

Ensin sanottiin että kaikki laillinen on tehty ja laittomuuksiin hallitus ei voi lähteä vaikka tahtotila tilauksen saamiseksi oli kova. Nyt on alkanut tippua näitä lausuntoja että ihan kannattamatonta, ei oikeestaan haluttukkaan tukea.

Kuinka monet kortit hallituksessa päättävillä ministereillä on käytössään tässä pahassa pelissä?

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

J Makkonen: Rahastapa on kyse, hyvinkin. Mutta se ei aina riitä yhteydeksi eri asioiden välille, vaikka raha - jopa euro - käypä vaihdon väline nykypäivänä onkin. En ihan jokaisen asian yhteydessä haluaisi avata keskustelua eurovaluutan kestävyydestä ja Etelä-Euroopan maiden tukemisesta. Siinä se.

Jarmo Makkonen

" Mutta se ei aina riitä yhteydeksi eri asioiden välille, vaikka raha - jopa euro - käypä vaihdon väline nykypäivänä onkin."

Tässä on kyse isommasta asiasta kuin yhdestä, kahdesta tai kolmesta laivasta, eli muutamasta miljardista eurosta. Kyse on kokonaisesta teollisuudenalasta, laivanrakennuksesta joka surkastuu ja etsii muita keinoja selviytyä tai todennäköisimmin ilmoittautuu kortistoon kuittaamaan työttömyysrahaa. Nämä samaiset viennistä tulleet rahat ovat myös alueellisesti elättäneet monet palveluelinkeinojen tuottajat jotka saavat myös pistää pillit pussiin.

anna eino

Kokoomus ajaa kannattamattomia hankkeita monella eri alalla. Etenkin korkeakulttuuriin, oopperaan varsinkin, satsataan valtavan paljon julkista rahaa, muuten koko taidemuoto kuihtuisi pois, kokisi luonnollisen kuoleman.

Samoin Kokoomus vaatii valtiota ja kuntia satsaamaan verovaroja ns virallisen kaksikielisyyden tukemiseen, joka ikinen vuosi miljoonia ja miljoonia euroja pakollisiin ruotsin opintoihin kaikilla koulutuksen tasoilla. Se on täysin kannattamaton yritys, ja pelkkä lisätaakka väestön enemmistölle, mitään todellista hyötyä siitä investoinnista ei tule.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suomihan ei ole valtiokapitalistinen yhteiskunta kuten naapurilla on ollut tapana (järjestelmän nimitys Andrei Saharovin mukaan).

Juhani Putkinen

Valtion tehtävänä ei ole yrittää vaan huolehtia toimivasta yrittämisympäristöstä, esimerkiksi minimaalinen byrokratia ja kohtuullinen yritysverotus (ns. Viron malli, jossa vasta yrityksestä ulos otettua voittoa verotetaan).

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Mikko: Se, mitä Martin Saarikangas on saanut aikoinaan aikaan suomalaiselle telakkateollisuudelle on erinomaisen hyvä asia. Samoin arvostan erittäin korkealle telakan työntekijöiden osaamisen ja työmoraalin. Tosiasia on kuitenkin se, että Saarikangas ei ole enää pitkään aikaan ollut mukana telakkayhtiöiden päivittäisessä toiminnassa. Hän ei tiettävästi ollut mukana myöskään asiaa koskevissa neuvotteluissa, eivät myöskään henkilökunnan jäsenet. Vain he, jotka seurasivat asiaa pitkällä aikajänteellä tästä hetkestä useita kuukausia taaksepäin, tietävät asioiden todellisen laidan ja mitä kaikkia vaiheita tähän ikävään asiaan liittyy.

On ihan inhmillistä, että ihmiset reagoivat tällä tavalla julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella. Mutta usein ne tiedot ovat puutteellisia, niistä eivät selviä oleelliset asiat. Valitettavasti. Viime kädessä tietenkin vasta tulevaisuus osoittaa tehtyjen päätösten viisauden.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vuorineuvos Martin Saarikangas puhuu täyttä asiaa, jota on mukava kuunnella. Haastattelusta löytyvät asiantuntevat neuvot tähän STX- asiaan. Ne kannattaisi laittaa ”korvan taakse”.

http://yle.fi/uutiset/saarikangas_stx-telakan_tila...

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Näiden STX-harhailujen jälkeen odotan innolla uutista, että valtio ilmoittaa ostaneensa telakat takaisin murto-osalla myyntihinnasta.

Ei tässä touhussa sittenkään järkeä ole, mutta pelin henkeen kuuluu pelata Musta Pekka jonkun muun käteen ja maksattaa häviäjällä koko lasku.

Naapurissa Saab oli niin huono, että sitä ei oikein saatu vaihdettua rahaksi. Volvon tapauksessa kiinalaiset saattavat palauttaa tehtaan jossain vaiheessa ruotsalaisille huokealla, mutta tekniikka on kopioitu. Niin on kyllä laivaosaamistakin siirretty Koreaan.

Jos tilauksia ei ole, voidaan jatkaa patenttikiistoilla ja korvausvaateilla oikeusasteissa. Kuluu se aika ja raha niinkin.

Kaikissa tapauksissa vahingon kierrättämisestä on kyse. Ehkä se on sitä ympäristöystävällisyyttä...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Timo Isosaari kirjoitti:

"Näiden STX-harhailujen jälkeen odotan innolla uutista, että valtio ilmoittaa ostaneensa telakat takaisin murto-osalla myyntihinnasta."

Juuri näin. Ostetaan yritys kotiin.

Tässä STX:n toiminnassa on se kehitys nähtävissä, mitä seuraa kun ulkomaalaiset sijoittajat astuvat remmiin.

Muistan erittäin hyvin, kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen sanoi:
"Meidän pitää mennä EY:hyn. Muuten meille ei tule ulkomaalaisia sijoituksia."

Mutta, vähissä ovat ulkomaalaisilla sijoituksilla käynnistetyt yritykset.
Attendo MedOne on, mutta sekään ei maksa veroja Suomeen.

Kasvottomien ylikansallisten saalistajien toiminta on kaukana siitä kokoomuslaisesta yrittäjyydestä, jota minä puolustan.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Juhani: Minä kannatan Viron veromallia. Siis sitä osuutta, johon itsekin viittaat eli että vasta yrityksestä kotiutettuja voittoja verotetaan. Minusta se on selkeä järjestelmä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Pia,

Martin Saarikangas, emeritustelakkapatruuna oli varmasti tietoinen sydäntään lähellä olevan toimialan neuvottelutilanteesta ja julkinen ulostulo oli vilpitön harmi. Kyllähän herranjestas noin merkittävällä miehellä verkostonsa on myös eläkkeellä.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Ihmeellistä on se euroopan yhteishenki.

Voisihan todeta, että euroopan etuun kuului nyt tukea ranskaa.

Ranskan veronmaksaja joutuu maksamaan paljon enemmän näistä

kreikkalaisista avuista kuin suomalainen.

Eli kun ranskan autoteollisuuskin kärsii ranskassa,

halutaan nyt jotain työtä sinnekin.

Tosin ranskalaiset valmistavat samoja autoja aasiassa, ja

vähän sama on meininki kännyköiden kanssa. Ne kaikki tehdään

halvemmalla siellä.

Siis kysymys ei olekaan ihmisten työllistämisestä sinäänsä,

vaan kilpailusta, missä saadaan suurimmat tulot.

Kun euro alue jatkaa tätä alasajoa, huomaa, että aasiassa noustaan

ehkä ainakin väliaikaisesti ylöspäin.

Siis voitto otetaan sieltä, mistä se saadaan, viis mistään maasta.

Eli politiikkaa johtaa liiketalouden voittajat, sellaiset eivät

ajattele pienten ihmisten etuja. Tässäkin tapauksessa vaan näkyy

kuinka kaikki asiat ovat kietoutuneet toisiinsa, ja maat saavat

ne kuuluisat muruset pöydiltä.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Mikko: en ryhdy arvioimaan Saarikankaan verkostoja enkä hänen persoonaansa muutenkaan. Kunnia sille, jolle se kuuluu.

Totean vain yleisesti ottaen, että joskus nostalgia ja tunteet voivat itse kullakin mennä rationaalisen ajattelun edelle.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kauma lie sitten samassa veneessä Saarikankaan kanssa, koska ainakin kahdesti "uskoo" blogitekstissään.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän matiassinkkonen kuva
Matias Sinkkonen

"Totean vain yleisesti ottaen, että joskus nostalgia ja tunteet voivat itse kullakin mennä rationaalisen ajattelun edelle."

euro = uskonto. Ei tätä euro-euroopan älyvapaata touhua muulla selitetä.

Ilmeisesti näillä eväillä hallituspuolueet ovat äänestäneet euro asioista eduskunnassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

(37.) Pia Kauma: Et ehkä itse huomannut sitä, mutta taisit jo arvioida edellä Saarikangasta ja hänen verkostojaan, vaikket nimenomaan tuota sanaa "verkosto" käyttänytkään.
Miksi siis kirjoittaa: "en ryhdy arvioimaan Saarikankaan verkostoja..." -- "Nostalgian ja tunteiden" esiin nostaminen "rationaalisuuden" vastakohtana kertonee siitä, ettet ehkä tunne Saarikangasta kovin hyvin?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Sen jälkeen kun hallitus on ajanut Suomen mukaan euromaiden tukipaketteihin vastoin perussopimuksien tekstejä ja Suomen perustuslakia miten haluaa tulkiten, on mennyt tasan kaikki uskottavuus puheilta niin laillisuudesta, kun kannattamattomien asioiden tukemisestakin.

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

jani: Voisitko yksilöidä, mikä päätös tarkkaan ottaen on ollut vastoin perustuslakia? Mitä perustuslain pykälää vastaan olemme näissä asioissa toimineet?

Olen myös sen valiokunnan jäsen ja ollut todella monissa perustuslakivaliokunnan istunnoissa, joissa näitä tukipäätöksiä on käsitelty. Ainakaan siellä kuullut asiantuntijanäkökulmat eivät tue sinun mielipidettäsi. Ehkäpä sinulla on jotakin sellaista tietoa, jota Suomen johtavilla valtiosääntöasiantuntijoilla ei ole?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Voit varmaan yksilöidä, kuka on väittänyt toimitun "vastoin" perustuslakia? Minä ainakin syytin perustuslain tulkitsemisesta sillä tavoin kun haluaa.

Tässähän perustavanlaatuinen ongelma on, ettei Suomessa ole perustuslakia puolueettomasti tulkitsevaa elintä, vaan enemmistöpäätöksin toimiva poliittisista toimijoista koostuva valiokunta.

Tuo asiantuntijuuteen vetoaminen on klassinen argumentaatiovirhe, sellaisista voi lukea tarkemmin esimerkiksi skepsiksen nettisivuilta - http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

Nyt kun keskustelemaan päästiin, huomaan että ohitit aika tehokkaasti eurotukien olemisen vastoin Euroopan perussopimuksia. Onko tällä ohituksella implisiittisesti tarkoitus viestittää, että sellainen väite ei ole kumottavissa edes kevyellä argumentointivirheiden käytöllä?

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen

Kauma ei sortunut argumentointivirheeseen, koska eihän hän vedonnut omaan asiantuntijuuteensa. Jos Mäkelän mielestä valiokunta teki väärin kuunnellessaan asiantuntijoita, ketä siellä sitten olisi pitänyt olla kuultavana?

Itse asiasta sen verran, että ehkä ei ollut täysin tyhmää olla menemättä mukaan tukiaispokeriin, jossa Ranskalla olisi joka tapauksessa todennäköisesti ollut enemmän nokitettavaa.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #98

Jos kymmenillä tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla pelaaminen on mielestäsi "pokeria", kenties meille ei muodostu asiasta kovin hedelmällistä keskustelua. Itse suhtaudun asiaan koko lailla vakavammin, jota suosittelen muillekin.

Käyttäjän jussisalminen kuva
Jussi Salminen Vastaus kommenttiin #103

Voit tietysti takertua yhteen sanaan ja ryhtyä analysoimaan sen merkityksiä. STX peluutti Suomen ja Ranskan valtioita vastakkain, kilpailijoinahan ei ollut kaksi telakkaa. Panoksena olivat työpaikat, pelimerkkeinä kyseisten valtioiden rahat. Ranska on Suomeen verrattuna suuri kansantalous, siksi Suomelta olisi loppuneet pelimerkit ensin. En näe mielekkäänä osallistua peliin, jossa ei voi voittaa.

Myös sinä osaat sujuvasti ohittaa asioita. Eduskunnan talousvaliokunta ei saanut neuvoja, ketä pitäisi kuulla asiantuntijoiden sijasta.

Kelpaavatko telakkakeskustelun yhteydessä esitetyt argumentit puolustamaan myös Lappeenrantaan lentävien lentoyhtiöiden tukemista? Entä arveletko omahyväisen asenteen ("suhtaudun tähän vakavammin") helpottavan keskustelua?

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #128

En oikein ymmärrä, mitä tekemistä tai vertailukohtaa Fly Lappeenranta oy:llä on telakkateollisuuden ja sen kymmenien tuhansien työpaikkojen kanssa?

Mutta kun kerran kysyt, en ole koskaan kuulunut innokkaisiin veronmaksajien rahoin hoidetun lentoliikenteen puolustajiin. Perusongelma on viisaampien mukaan, että kauempana Hki-Vantaasta olevia kenttiä subventoidaan enemmän valtion/eu:n toimesta, jota kautta Lappeenranta putoaa väliin asiassa.

Kyllä argumentointivirhe toteutuu silloinkin kun vain pyritään mitätöimään vastaväittäjän näkemys vetoamalla siihen, että jollakin toisella on parempi asiantuntemus. Lisäksi Kauman postaus sisälti sanojen suuhuni laittamista, mitä sivumennen sanoen myös oma edellisesi.

Missä kohtaa nimittäin otin kantaa yleensäkään talousvaliokunnan toimintaan tai sen kuulemiin asiantuntijoihin? Puhumattakaan että olisin sanonut sen toimineen jotenkin "väärin" kuullessaan asiantuntijoita?

Minä tiedän että perussuomalaisilla on kyseisessä valiokunnassa istumassakin asiantuntijoita. Luotan heidän arvioonsa ihan siinä missä muidenkin asiantuntijoiden, kun he sanovat että hallituksen linja oli olettava, ylimielinen ja epäjohdonmukainen.

Jari Reinikka

"Tässähän perustavanlaatuinen ongelma on, ettei Suomessa ole perustuslakia puolueettomasti tulkitsevaa elintä, vaan enemmistöpäätöksin toimiva poliittisista toimijoista koostuva valiokunta."

Tähän olisi mielenkiintoista kuulla edustaja Kauman näkemys.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä Vastaus kommenttiin #104

Niin, lisäväriä asiaan voi tuoda hänen edustamansa puolue? Kokoomuksessahan voidaan ryhmäjohdon päätöksellä (tai sitten kokeneemman kansanedustajan mielivallan johdosta) määrätä täysvaltainen perustuslakivaliokunnan edustaja vasten tahtoaan ulos salista ja varamies paikalle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Hei Pia!

Tämä on mennyt STX-alustuksesi ulkopuolelle. Mutta minun on ihan pakko kertoa merkittävää asiaa Sinun ja Jani Mäkelän väliseen keskusteluun liittyen.

Jani kirjoitti:
"Sen jälkeen kun hallitus on ajanut Suomen mukaan euromaiden tukipaketteihin vastoin perussopimuksien tekstejä ja Suomen perustuslakia miten haluaa tulkiten, on mennyt tasan kaikki uskottavuus puheilta niin laillisuudesta, kun kannattamattomien asioiden tukemisestakin."

EY-kilpailulainsäädäntö tosiaan kieltää pankkien tukemisen. Euro-kriisivaltioiden tukeminen on pankkien tukemista. Valtioille on lainattu rahaa, jotta ne ovat voineet kansallistaa pankkinsa. Aivan kuin demarit joskus vappupuheissaan vaativat.

Tosin tätä samaa EY-kilpailulainsäädäntöä rikottiin raskaasti ja tarkoituksella 1990-luvun lamassa. Tiedän mainita muutaman virallisen paperinkin, koska olen ollut mukana tutkimassa ko. laman syntyä ja jälkihoitoa. Pankkien pelastamistekstiä (salaistakin) löytyy kotisivultani Koiviston CV:stä.

Mitä tulee Suomen perustuslainvastaiseen toimintaan, on euro-tukiin osallistumisen premissit väärät.
Et Pia voi tätä tietääkään, koska taustalla on UM:n salainen 20.12.1993 päivätty EMU-varaumapöytäkirja, jonka 6 §:n sanamuodolla eduskuntaa harhautettiin.

Harhautus tehtiin ulkopolitiikasta määränneen presidentti Koiviston määräyksellä tehdyllä tiekartalla. Suomen perustuslaki oli nimittäin Koivistolle ongelma. Ja eihän kukaan sellaista usko, että muutama ministeri olisi mennyt omin päin herkkähipiäisen Koiviston reviirille huseeraamaan ja tekemään törkeän valtiopetoksen tunnusmerkistön omaavaa rikosta.

Harhautuksen seuraus oli, ettei eduskunnalle koskaan annettu lakiesitystä Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Suomen Markan hävittämiseksi.

Harhautukseen osallistuneet presidentit ja ministerit uskoivat, ettei petos koskaan paljastuisi. Varsinkin, kun ongelmaa siirrettiin vuosia tulevaisuuteen.
Yleisestihän väärään tietoon perustuen puhutaan, että Niinistö ja Lipponen veivät Suomen euroon.

Euro-päätöksenteon määräaika kuitenkin umpeutui 31.12.1994.
Presidentti Ahtisaari vahvisti Suomen EY-jäsenyyden ja samalla myös euroon menon 8.12.1994.
Minulla on Ahtisaaren ratifiointi-asiakirjasta kopio. Siis Ahtisaarikin osallistui valtiopetokseen.

Se, mitä Niinistö ja Lipponen huhtikuussa 1998 tekivät, oli pelkkää näytelmää, joka olisi esitettävä myöhempien aikojen ongelmana, joksi se tiekartaan oli nimetty.

Olen tuo salaisen pöytäkirjan otteen 1.12.1999 saaneena ensimmäinen rivikansalainen. Vieläpä ennen kuin KHO teki valtiopetokselliseen toimintaan ryhtyneitä puolustavan ratkaisun pöytäkirjan salaamisesta.

Suomen Markan hävittämisestä ei siis ole olemassa lakia, kun ei ole lakiesitystäkään.

Valtiopetos on rikos, joka kohdistuu valtiosääntöön siten, että valtiosääntöä muutetaan laittomasti.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene koskaan.

Koiviston ajan lähihistorian tutkiminen on mielenkiintoista.
Parasta aikaa tutkin sinipunan esileikkiä, joka alkoi jo syksyllä 1985.
Kokoomus ajoi Keskustasta vasemmalta ohi.
Oliko muutama kaveri lahjottu vai soluttautuiko Kokomukseen demareita mm. (Aarno Kaila ja Pertti Salolainen) kääntämään linjaa niin, että kokoomuslaiset yrittäjät unohdettiin.

Totuusterveisin

Jorma Jaakkola
Kokoomus, Kokemäki
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/historia.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emupetos.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emuvaraumat.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

Lauri Korhonen

Pia Kauma (kok).

Aiheellinen kysymys. Valtion ensisijainen tehtävä ei ole yritystoiminta kyllä. Valtio voisikin harkita luopumista kaikesta kannattamattomasta liiketoiminnasta.

Pikaisesti mieleen tulee mieleen ainakin ympäristöteknologiaan liittyvät kuten tuulivoima. Ei varsinaista yritystoimintaa mutta Tekes tuet a) yrityksille ja innovaatioille joissa suuret riskit sekä b) ilman tukiakin pärjäävät kuten Nokia.

Samalla voitaisiin tarkastella maahanmuuttoon ja etenkin turvapaikka bisnekseen liittyviä tukia sekä kustannuksia. Uskon että näistä löytyy paljon kannattamatonta.

Sekä tietenkin euroalue erilaisine tuki- ja vakausmekanismeineen.

Deal?

kati sinenmaa

Saksassa valtio on tukenut aviokätisesti hörhöenergiaa. Nyt sitten hörhöenergia on niin halpaa, että Saksa joutuu pääomittamaan suurvoimaloita -- koska hörhöenergia toimii vain hyvinä aikoina, lämpimällä säällä, aurinkoisina päivinä, kun taasen kansalaiset tarvitsevat sähköä pimeällä ja kylmässä.
Sama kehitys on täälläkin; Valtio tukee hörhöenergiaa, ja kohta suurvoimaloiden sähkö onkin kallimpaa, jolloin niitä pitää pääomittaa, jotta sähköä olisi myös tyynellä säällä

Sen sijaan valtio ei saa tukea työvoima-aloja, koska se veisi työpaikkoja Ranskasta...

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Lauri: Tuulivoiman esilleottaminen on ihan relevantti kysymys. Milloinkahan siitä tulisi järkevää yritystoimintaa Suomessa? Katsotaanpa, miten homma muualla Euroopassa esim. Saksassa etenee. Lähtökohtaisesti asialla on mahdollisuuksia maassa, jossa tuulee.

Jani: Tavallaan olet oikeassa, mutta toisaalta sopimuksiahan on täydennetty jälkikäteen, jotta ristiriitaa ei olisi. Mitä tulee perustuslakiovaliokuntaan vs. perustuslakituomioistuin, ei asia siinäkään täysin yksiselitteinen ole. Niissä maissa, joissa on nimenomaan tuomioistuin, tuomarit on nimetty pääosin poliittisin perustein. Et kai muuta luullut? Meidän järjestelmä on lakien etukäteistarkastukseen perustuva, siinä mielessä se on parempi kuin nuo tuomioistuinmaat. Huonoksi sen tekee tarkoitushakuinen poliitikointi. Jotkut kun tekevät kaikilla asioilla politiikkaa. Esimerkiksi yrittävät väittää, että euroyhteistyössä mukana oleminen olisi aina jollakin tapaa itsenäisyydestä ja suvereniteetista luopumista. Minusta se on aika läpinäkyvää.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

"täydennetty jälkikäteen"

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Jouko Koskinen

Tuulivoimaan menestyksellä turvaavien joukko jää hyvin pieneksi ellei konkursseja lasketa menstystekijöiksi. Kauma maalaa haavekuvaa tulevaisuudesta myllyjen huiskeessa.

Hänellä lienee tili verovapaassa maassa jossa tuulta myydään tukkuostajille.

Käyttäjän matiassinkkonen kuva
Matias Sinkkonen

"Esimerkiksi yrittävät väittää, että euroyhteistyössä mukana oleminen olisi aina jollakin tapaa itsenäisyydestä ja suvereniteetista luopumista. Minusta se on aika läpinäkyvää."

Mitäpä muutakaan nämä viimeaikaiset europäätökset on ollu Suomen osalta.
Voiko Suomi esim. EVM:ssä kieltäytyä pääomittamasta mekanismia enempään. Voiko Suomi yksin estää sen ettei EVM anna tukea (veronmaksajien rahoja) jollekin kriisi valtiolle.

Kuinka paljon sinä Pia Kauma, olet valmis pistämään lisää veronmaksajien rahoja tiskiin jotta tämä euro ihanuus säilyy. Missä menee sinun raja? Onko sitä? Oletko myös valmis siihen että Suomalaiset veronmaksajat takaavat muiden maiden ihmiset pankkitalletukset? Entäs velkojen yhteisvastuullistaminen euroalueella?

Lauri Korhonen

Kauma. Kiitos vastauksesta.

Tuulivoimasta tulee kannattavaa Suomessa heti kun joku poliitikko keksii määrätä tuulten liikkeistä. Sitä odotellessa.

Tunnetusti sähkövoiman tarve on suurimmillaan kovilla pakkasilla. Sattumoisin samaan aikaan tuulen voimakkuus tyyppillisesti on riittämätön sähköntuotantoon. Tuulivoimalat itsessään kuluttavat kosolti sähköenergiaa - roottorin lapoja joudutaan lämmittämään jotta ne eivät jäätyisi. Ja jäätyvät silti.

Entä Tekes sekä humanitäärisen maahanmuuton kustannukset - saisiko näistäkin kommentit kiitos.

Lauri Korhonen

Wikipedia: "Muiden tuomareiden tapaan korkeimman oikeuden presidentin ja oikeusneuvokset nimittää tasavallan presidentti."

KHO:n presidentti vaarallisella tiellä
http://www.hs.fi/tulosta/1135255829561

Suomen tasavallan presidentteistä ainoastaan Mannerheim mainitaan olleen sitoutumaton.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentti

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Edustaja Kauma varmastikin ymmärtää koulutuksensakin puolesta, että jollekin rahapolitiikka on aina alisteista. Minusta parhain rahamäärän määrittäjä olisi markkinat, eikä jokin epädemokraattinen klubi, joka norsunluutornistaan tietää kaikkien puolesta mitä minkäkin tulee maksaa. Esimerkiksi Jean-Claude Trichet'n aikana tämä klubi teki sarjan kammottavia virheitä, joita nyt pitäisi paikkailla.

Jari Reinikka

"Jotkut kun tekevät kaikilla asioilla politiikkaa. Esimerkiksi yrittävät väittää, että euroyhteistyössä mukana oleminen olisi aina jollakin tapaa itsenäisyydestä ja suvereniteetista luopumista. Minusta se on aika läpinäkyvää."

Heh. Luulisi sinunkin koulutuksella ymmärtävän, että taloudellisia ongelmia ei ratkaista poliittisilla päätöksillä. Viittaan tällä nyt tietenkin tähän "eurokriisiin". Koko "kriisi" on ollut tietyn politiikan tavoite.

Kai Haavisto

Hallituksen päätös evätä STX:n 50 miljoonan pääomalaina oli Suomen historian teollisuus-, työllisyys- ja talouspoliittinen emämunaus. Päätöksen seuraukset ovat pahimmillaan katastrofaaliset. Päätöksen seurauksena metalliteollisuuden selkäranka voi murtua. Telakat Turussa ja Raumalla ovat lopetusuhan alla. Samalla tuhotaan koko meriteollisuuden klusteri. Useita satoja metallin ammattilaisia koskevat yt-neuvottelut on jo aloitettu Turussa ja Raumalla. Hallituksella ei tule koskaan olemaan uutta tilaisuutta, jossa yhdellä päätöksellä olisi voinut varmistaa suoraan 22 000–23 000 työpaikan säilyminen. Koko työllisyysvaikutus yhteiskunnallemme olisi ollut vielä kolme kertaa suurempi, eli siitä voi laskea verotulot ja muun taloudellisen toimeliaisuuden vaikutuksen. Valtiontaloudellisesti tässä ei olisi ollut muuta kuin voitettavaa. Vero euroja ei olisi kulunut senttiäkään. Talouspoliittinen ministerivaliokunta (Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Päivi Räsänen, Carl Haglund, Paavo Arhinmäki, Lauri Ihalainen, Jan Vapaavuori ja Ville Niinistö) eivät halunneet käyttää tätä mahdollisuutta. Mitään laillista estettä ei lainan myöntämiseen ollut eli vain tahto puuttui. Uskottiin huhupuheisiin, ”kyllä kauppa syntyy” vaikka lainaa ei anneta. Tällainen toiminta ministeritasolla on ylimielistä ja täysin edesvastuutonta. Oikeaa tietoa olisi saatu kahdella puhelinsoitolla.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Tietenkin voidaan kysyä, miksi Patria ei saa maksaa muutamalle sloveenille "tukiaisia", jotta Suomeen saataisiin työtä?

Vastaan itse! Koska sellainen pitkän päälle on kaikille osapuolille erittäin turmiollista. Suomi varsinkin pärjää parhaiten avoimessa ja rehellisessä ympäristössä!

Käyttäjän PiaLK kuva
Pia Kauma

Kai: katsopa Aki Pullin kommentti ylhäältä! Miksei Metalliliitto tullut hätiin, jos se kerran on niin kannattavaa toimintaa? Sen toimialan työpaikoistahan tässä oli suurelta osin kyse? Eikö ollut emämunaus mieluumminkin heiltä?

Kai Haavisto

He luottivat kokoomuksen politiikkaan, joka nyt tuntuu olevan politiikkaa, jolla ajetaan alas koko suomen metalliteollisuus. Sanoisin kämmäystä suomen historian suurimmaksi talousrikokseksi. Kokoomuksen kannatus tullee johtamaan siihen, että yritykset siirtyvät yhä enemmän perussuomalaisten leiriin. merkkejä on jo ilmassa.

Ei tällaisia emämunauksia voi enää katsoa sormien läpi

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Voisihan sitä kysellä, miksi juuri meillä pitää olla niin oikeaoppisia, kun kapitalismin luvatussa maassa Yhdysvalloissakin osataan tarvittaessa olla pragmaattisia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Conrail

Terveisin Kalevi Kämäräinen

kati sinenmaa

Ehdotin itse telakan työläisille samaa metodia, jolla SAS pelastettiin (ainakin hetkeksi); Palkkojen laskua. Palkat ovat myös telakan suurin kustannuserä.

Lilli Markkanen

Luuletko Metalliliiton suostuvan? Se olisi liian vaarallinen signaali tuleville työehtosopimusneuvotteluille; siitä EK saisi oivallinen valttikortin. Siihen halpaan ay-liike ei mene. Se on sama kuin itsemurha;=J

Jarmo Makkonen

Pia Kauma: "Totean vain yleisesti ottaen, että joskus nostalgia ja tunteet voivat itse kullakin mennä rationaalisen ajattelun edelle."

Mihin rationaaliseen ajatteluun perustuu Kreikan massiivinen tukeminen?

Kai Haavisto

Voi sitä Paavo Arhinmäen tunteiden myrskyä, jota hän käy "työläisten" edustajana. Mahtaa miehellä olla stressiä,, kunhan ei vain burnout iskisi

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Pia Kauma, kun syytetyt puolustautuvat, on tervettä omata kritiikkiä kuulemaansa kohtaan. Yksistään se inhimillinen seikka kannattaa huomioida, että puolustautuja voi olla niin lukkiutunut näkökulmaansa, ettei muuta osaa nähdä. Se on aivan normaalia ja arkipäiväistä meille ihmisille. Se, että ranskalaiset onnistuivat ja meikäläiset luulivat onnistuvansa, kertoo, ettei kartta ollut ihan oikeinpäin käsissä. Luota siinä sitten kartanlukijaan.

"50 miljoonan lainaan asia ei kaatunut, vaan huomattavasti suurempiin summiin eli siihen, että STX-yhtiö ei halunnut normaaliin tapaan pääomittaa Turun-telakkaansa."

Tämä nyt ei taida pitää ihan paikkansa, mitä teidän omiin kommentteihinne voi vedota. Kaikki muu olisi myönnetty, mutta tuota 50 miljoonaa ei. Siten vain siihen paketti kaatui.

En tiedä telakan taloudesta kuin että se on ollut nyt taantuman aikana huono, mutta oliko se sitä aiemmin? Jos voittoa tai nollatulosta silloin tuli, on se merkki ainakin omillaan pärjäävästä työpaikasta ja sen pitäisi itseasiassa valtion näkökulmasta riittää. Toisekseen, kyse on TOIMITTAJAVERKOSTOSTA ja se on se, minkä valtiota pitäisi kiinnostaa. Mikä oli koko verkoston yhteenlaskettu voitto? Tiedättekö sen?

"Suurristeilijöiden rakentaminen on raskaasti valtioiden tukemaa liiketoimintaa."

Tietääkseni tämä ei pidä Suomessa paikkansa?

Tukien välille pitää laittaa ero. Puhuit lainasta kuin hävittynä rahana, vaikka se maksetaan takaisin. Mikäli kyseessä oli pääomalaina, kuten puhutaan, se käsittääkseni on mahdollista muuttaa omistukseksi esim. konkurssitilanteessa. Niin ikään takaukset ovat selkänojaa tilanteessa, jossa rahat saataisiin muualta kuin valtiolta. Nykymuotoiseen talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ja kuten kaikki tietävät, nyt ei mene hyvin. Tällöin täytyy ymmärtää tilanne ja katsoa tukia sitä kautta.

Yhtä lailla tiedämme, että valtio on kustantanut kannattamatonta toimintaa, kuten käyttämättömiksi osoittautuneita raiteita, Viking Linea ja vaikka mitä. Huomannette, että teillä ei ole sääntöjä? Tarkoitus ei tietenkään ole tukea kroonisesti ja yhä enemmän jotain alaa vaan auttaa notkelman yli MIKÄLI kilpailukyky on kunnossa ja sitä on mahdollista parantaa (esim. valuuttojen heilahtelut).

Surkuhupaisia ovat hallituksen spekulatiivisilla peloillaan selittelyt siitä, että kohta on seuraava luukulla tai että telakasta tulee rahareikä (on muuten argumentointivirhe). Jos ministereitä vaivataan hiukan enemmän, ei vaivannäön välttämisen pitäisi ohjata valtakunnan tason politiikkaa. Hommatkaa virkailija sanomaan ei. ;) Ja niinhän te voitte sanoa. Te voitte myös muodostaa strategian, säännöt. Nehän teillä pitäisi jo olla kunnossa. Jos olisi, ei olisi kuukausia istuttu neuvottelupöydässä. Spekulaatiot metsäteollisuuden ja muiden tukemisesta olisivat historiaa, jos teillä olisi ne johdonmukaiset ja todellisuuden kestävät säännöt. Edelleen, kun joku luukulle tulee, viisas sijoittaja tutkii ja arvioi kohteen kunnolla. Valtion säännöt sijoituksilleen olisivat omanlaiset, kuten ovat kaikilla yrityksilläkin.

Tällä 50 miljoonan pihtaamisella voi arvatakseni olla hyvin monenlaisia ikäviä vaikutuksia. Turun telakka oli päässyt omalla erikoistumisalallaan aivan huipuille. Se oli tehnyt kaksi merkittävästi muita koskaan tehtyjä risteilijöitä isompia ja uudenlaisempia aluksia. Se oli pitkäjänteisellä työllä hankittua osaamisen kilpailuetua. Nyt ranskalaiset pääsevät sitä harjoittelemaan ja vaikka tullevatkin epäonnistumaan, saavat he rutkasti sitä samaa osaamista. Tämän seurauksena Turun telakan asema sen kuin heikkenee.

No, ei vain haukkuja: ajatus arktisesta osaamisesta ja meriteollisuuden kehittämisprojektista kuulostaa kelvolliselta. Tosin sekin on riski, joka voi osoittautua kannattamattomaksi tai aivan liian pienimuotoiseksi. Jos itse teollisuuden toimijat pitävät sitä kokeilemisen arvoisena, se tie kannattaa testata. Tuo 50 miljoonaa olisi kuitenkin auttanut janoista yli kuivan kauden. Toivottavasti ala ja osaaminen ei häviä ennen kuin uusi aluevaltaus muuttuu kannattavaksi. Eli arktisen idean lisäksi olisi pitänyt esim. ostaa omistusosuutta. Se sotii päin valtion periaatteita, mutta maailma on monimutkaisempi kuin mitä ihmisten luomat periaatteet kykenevät sitä hallitsemaan. Joskus pitää joustaa.

Vertaukset euron tukipaketteihin ovat hyvinkin verrattavissa, eikä vertailua heikennä se, että sitä tehdään usein. Jos asia on toisin, perusteluiksi kuulisin muutakin kuin "niitä ei voi verrata", joka jo lapsuuden hiekkalaatikoilta tuli tutuksi tilanteissa, jossa perustelut loppuivat.

Valitan pitkää viestiä ja toivon relevanttia vastinetta. Jos se tuntuu liian vaikealta, ei tarvitse. Kaikesta huolimatta Kauman kirjoitus oli hyvä YKSI näkökulma asiaan.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Mikko Kangasoja kirjoitti: "En tiedä telakan taloudesta kuin että se on ollut nyt taantuman aikana huono, mutta oliko se sitä aiemmin? Jos voittoa tai nollatulosta silloin tuli, on se merkki ainakin omillaan pärjäävästä työpaikasta ja sen pitäisi itseasiassa valtion näkökulmasta riittää."

Tämän päivän Turun Sanomien mukaan molempina aiempina Oasis-vuosina Turun telakka teki yhteensä noin 100 miljoonan euron tappiot.

Lilli Markkanen

Silloin ei ole ihme, että emoyhtiö on maksukyvytön; varsinkin jos kaikki sen 15 telakkaa tekevät jatkuvasti samanlaista, ie. tappiollista tulosta:=D

Jouni Haimi

Aivan ja toinen mikä tuossa kangasojan kommetissa herätti ihmetystä on se että hän ehdotti koko verkoston ottamista huomioon. no joo muttajokainen yhtiö kylläarvioidaan itsenäisesti näissä talousasioissa vaikka he verkostossa toimisivat keskenään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #79

Ei pidä. Jos veturiyritys kaatuu, katoaa muidenkin voitot. Nimenomaan koko verkosto on huomioitava. Alihankkijat saattavat tehdä telakalle töitä voitolla. Se, missä firmojen väliset rajat menevät, on toissijaista.

Kiitos kuitenkin tappiotiedoista. On varsin oletettavaa, että kolmas laiva osataan tehdä nopeammin ja täten paremmalla tuloksella kuin aiemmat.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #109

"On varsin oletettavaa, että kolmas laiva osataan tehdä nopeammin ja täten paremmalla tuloksella kuin aiemmat."

Perimätiedon mukaan se osaaminen pitäisi olla jo toisessa laivassa, mutta näin ei siis tapahtunut.

Olen kyllä nähnyt mielipiteitä, joissa sanotaan STX:n tappiollisuuden johtuneen töiden ulkoistamisesta alihankkijoille.

Tuskin kokonaisuus silti plussalle on jäänyt, ja sitten pitääkin kysyä kannattaisiko rautakourien ammattitaito hyödyntää muualla, ilman pienen veronmaksajan maksumieheksi joutumista.

Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #116

"sitten pitääkin kysyä kannattaisiko rautakourien ammattitaito hyödyntää muualla"

Niin ja esimerkiksi missä???

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #123

Onhan meillä metallialan yrityksiä ja lisää tulee koko ajan, varsinkin jos on osaavaa ja markkinatilanteen hintaista työvoimaa saatavilla. Jotkut perustavat itse oman firman tai ryhtyvät/pääsevät/kutsutaan osakkaaksi. Siitä se lähtee, tärkeintä on rakentaa uutta ellei korjaa vanhaa.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #116

Osaaminen kasvaa toiston myötä ja on tyypillisesti esimerkiksi 20% työtä nopeuttava, kun toistoa on takana. Olen myös näitä ulkoistusjuttuja kuullut, eikä ne itseasiassa olisi poikkeuksellisia, sillä oppiminen kuuluu siihenkin kuvioon. Luultavasti yritettiin säästää ja saatiin sutta korjattavaksi.

Riippumatta siitä, tekikö kokonaisuus voittoa vai ei (oletettavasti ei), sen tarkastelu on olennaista. Perusolettama tappiollisen veturiyrityksen myötä on, että alihankkijat tekivät samassa suhteessa tappiota, mutta tekivätkö?

Ammattitaidon hyödyntäminen muualla kannattaa ehdottomasti, jos on mahdollisuuksia. Ongelma vain on se, että mitään bisnestä ei taiota tuosta vain. Ei varsinkaan tuhansille. Ei varsinkaan tänä aikana. Jonkun idean rakentaminen toimivaksi on iso ja pitkä työ.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #159

Turun Sanomien päivitetty tieto Turun telakasta on: 180 miljoonaa euroa tappiota viiden vuoden aikana.

En ole itse politiikassa mukana, mutta haluan uteliaisuudesta kysyä poliittisia irtopisteitä metsästäviltä, esimerkiksi Mikko Kangasojalta: ottaisitko/ottaisiko perussuomalaiset nuo 180 miljoonaa mieluummin vanhuksilta vai lapsilta? :)

PS Vakiokortti "Etelä-Euroopasta" ei liity aiheeseen.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #160

Vanhat tappiot on vanhoja tappioita, nyt kysymyksessä oli pääomalaina ja jos sitä ei olisi maksettu takaisin, niin vasta sitten siitä aiheutuu kustannus.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #160

Jos mielestäsi kerään pisteitä itselleni, kerännet yhtälailla itse jollekin toiselle taholle?

Vastaus kysymykseen, joka ei luultavasti koskaan päätyisi mihinkään oikeaan kyselyyn, on 'ottaisin vanhuksilta'. Kysymyksen asettelu on kuitenkin typerä. Kukaan ei ole vaatinut kuittaamaan yrityksen tappioita valtion kassasta.

Myös kannattavat yritykset saavat muuten jatkuvasti tukea. Ottaisitko ne vanhuksilta vai lapsilta?

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen Vastaus kommenttiin #162

En kerää, harrastan vain irtopisteiden devalvoimista asiassa kuin asiassa. Ja niitähän riittää... Satuit nyt vain osumaan kohteeksi tässä asiassa aktiivisena, yhtä hyvin voisin osoittaa tusina-pekkarisia.

Itse en kannata yritystuista mitään muuta kuin innovaatioihin liittyviä.

Koko hommassa olennaista on se, että yritysten ja niiden työntekijöiden pitää tulla toimeen omillaan tai mennä nurin = antaa tilaa toiselle, paremmalle. Veroista eli kansalaisilta ei voi vaatia tukea.

Poikkeuksena tietenkin hyvin yllättävät suhdannemuutokset, kuten Jenkeissä AIG:n ja General Motorsin väliaikaiset pikasosialisoinnit finanssikriisissä.

PS Ikävää olla periaatteellisesti tätä mieltä, sillä näen ikkunastani Turun telakan nosturin ja tiedän, kuinka tärkeä se on tälle alueelle.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Keskustelijoiden kannattaa myös lukea, mitä Veijo Lundberg kirjoittaa toisaalla. Siellä on faktaa STX:n taloudesta:

http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1293...

Lilli Markkanen

Valtiolla on kokemusta telakkatoiminnasta, kun sen omistama Wärtsilä meni konkurssiin. Jos telakka ei saa emoyhtiöltään eikä pankeista lainaa luottokelvottomuuden takia, miksi valtion tulisi rientää auttamaan. Yrityksestä tehtiin niin tarkka yritys- ja talousanalyysi, ja sillä perusteella talouspoliittinen ministerivaliokunta epäsi tuon luoton. Pohjalla saattoi olla myös tuo aikaisempi kokemus, jossa Ranska pyysi edellisen hallituksen aikana Suomen valtiota osakkaaksi telakkayhtiöön. Suomen vastaus oli silloinkin kielteinen. Eroa näillä kahdella kilpailijalla on se, että ranskalaisella telakalla valtio on mukana kolmanneksen osuudella ja sen myötä sillä on oma intressinsa telakan taloudelliseen avustamiseen. Kun STX myi Norjan telakkansa, se olisi voinut mainiosti käyttää myynitulot Turun telakan tukemiseen, vaan eipä käyttänyt:=D

Kun ammattiliitot niin kiivaasti kannattivat tuota valtion rahoitusta, he olisivat voineet sijoittaa lainan muodossa osakeomistuksiaan tuohon telakkaan vai olisiko ollut liian riskialtis sijoitus ilman vakuuksia?

Jarmo Makkonen

"Valtiolla on kokemusta telakkatoiminnasta, kun sen omistama Wärtsilä meni konkurssiin."

"Pitää muistaa, että Wärtsilä Meriteollisuus oli tehnyt juuri miljardin Suomen markan investoinnit uusiin teknisiin laitteisiin sekä Pansion telakan isoihin hallirakennuksiin.

Lopullisessa konkurssiselvityksessä kävi ilmi, että omaisuus oli kolme miljardia suurempi kuin velat, joten konkurssi oli tarkoituksenmukainen toimenpide EU-neuvotteluiden aloittamiseksi. Saksahan lupasi vastapalvelukseksi lopettaa vanhan telakan Bremenissä."

Jouni Haimi

Omaisuudella kun ei makseta laskuja Eli tuo wärtislä meriteollisuus kaatui käyttöpääoman puuteseen eli rahat loppui.

Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #80

Omaisuutta vastaan voi ottaa lainaa käyttöpääomaksi. Tässä on kyse pelkästään Suomen alasajosta ja on ollut jo 20 vuotta kun on hävitetty suomalaista teollisuutta ja liikelaitoksia. Nyt nähdään lopputulos.

Lilli Markkanen

Jos varallisuus on suurempi, konkurssi raukeaa. Jos ei rauennut, kenelle meni tuo 3 mrd. vai suoritettiinko realisointi alihintaan niin että erotus näytti miinusta...

Jarmo Lampinen

PIKKUISEN FAKTAA:
TURUN TELAKASTA:

Kotimaa

Turun telakka on tuttu paikka Lounais-Suomen aluehallintoviraston ulkomaalaistarkastajalle Kristiina Linnalle, kirjoittaa Metalliliiton julkaisema Ahjo-lehti laajassa harmaata taloutta käsittelevässä artikkelissaan.

– Alkuaikoina kännykät soivat aina seuraavalla kannella varoitukseksi tulostani, kun kiertelimme rakenteilla olevassa laivassa, hän naurahtaa.

Turun telakalla oli vuosina 2007–2010 rakentamassa kahta laivaa parhaimmillaan noin 800 yritystä ja 5 500 työntekijää, Ahjo kertoo. Enimmillään telakalla työskenteli yhteensä 2 700 ulkomaalaista työntekijää, jotka edustivat 60 kansallisuutta.
Kristiina Linna kertoo, että aiemmin telakalla saattoi törmätä törkeisiin tapauksiin, jopa yhden euron tuntipalkkoihin. Nykyään tilanne on parantunut ja palkat ovat jo suomalaisen työehtosopimuksen alempien vaativuusryhmien tasolla.
– Mutta usein jätetään maksamatta ylityökorvaukset ja sunnuntaityöstä kaksinkertainen palkka. Tavallinen ongelma on myös työterveyshuollon puuttuminen. Työaikakirjanpitoa ei usein ole ollenkaan tai se on puutteellinen, Linna kertoo nykyisistä ongelmista.Aiemmin esillä ovat olleet väitteet, joiden mukaan Olkiluodon rakennustyömaalla joillekin siirtotyöntekijöille olisi maksettu vain kahden euron tuntipalkkaa. Näyttöä tällaisesta ei ole kuitenkaan löytynyt.Ahjon mukaan ulkomaalaisille työntekijöille maksettuihin palkkoihin onkin vaikeaa päästä käsiksi.
– Ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mutta palkka näyttää oikealta vain paperilla. Heiltä peritään majoituksesta vuokraa, yleensä 200–300 euroa kuukaudessa, kertoo Olkiluoto 3 -projektin yhdysmies ja Metalliliiton liittovaltuuston varajäsen Janne Vainio.
– Sen lisäksi he joutuvat maksamaan erikseen autoedusta, joka muka syntyy siitä, että heitä kuljetetaan pikkubussilla työmaalle, hän kertoo.Mitkään näistä palkasta pidätetyistä summista eivät näy kirjanpidossa. Vainio on Olkiluodossa törmännyt myös törkeisiin tapauksiin, joissa työntekijältä pidätettyjä veroja ja eläkemaksuja ei ole tuloutettu minnekään.

Jarmo Lampinen JOS 5500 TYÖTEKIJÄSTÄ 2700 ON ULKOMAALAISIA NIIN ONKO SE VERONMAKSAJILLE HYVÄ PISNES. KUN SE OLISI PITÄNYT KUITENKIN TEHDÄ VERONMAKSAJIEN SUBJENTOINNILLA.

5. tammikuuta kello 20:30 · Tykkää

Jarmo Makkonen

Voidaan myös kysyä miksi hallitus ei halua tehdä mitään harmaalle työvoimalle. Ei tuo ole telakan tai ydinvoimalatyömaan vika että maassa on niin lepsut lait ja tarkastukset että tuollainen palkkojen polkeminen onnistuu näinkin isoilla työmailla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Arvostamani kollega Kimmo Lundén on kirjoittanut Talouselämään erinomaisen jutun STX-caseen liittyen. Hän kirjoittaa muun muassa:

"Kun korealaisomistaja ei ryhtynyt pääomittamaan 50 miljoonalla eurolla telakkaansa, ei siihen sijoittanut Suomen valtiokaan – siis jo lupaamansa 28 miljoonan euron innovaatiotuen päälle. Taustalla kummitteli Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin haamu. Käsikirjoitus muistuttaa pelottavan samankaltaiselta kuin Wärtsilä Meriteollisuuden kujanjuoksu, joka päättyi konkurssiin 23.10.1989".

Kannattaa lukea:

http://www.talouselama.fi/uutiset/wartsila+meriteo...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Mielenkiintoinen artikkeli. Ehkä se konkurssi tätä vauhtia tulee. Nähnemme pian, millaista työllisyyspolitiikkaa tuki/omistusosuus olisi ollut. Kumpi tie sitten olisi halvempi... Tukijoiden katoaminen vaikeuttaa tilannetta ja nopeuttaa kaatumista.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ranska saa irroitettua rakentajaporukkaansa Olkiluodosta tuossa vuonna 2031 telakalleen niin alkaa sen purkin lohkonrakennusvaihekin. :D

Joo, eiköhän konkurssi ole nyt viimeistään varmistunut.

Jarmo Lampinen

YLEENSÄKIN JOS HALUATTEN SAADA SELVÄÄ MINUN AJATUKSEN JUOKSUSTA NIIN KAIKKI LÖYTYY FACEBUUKISTA ( jarmolampinen) julkinen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Laivanrakennusbisneksen kustannukset ovat karanneet Suomessa käsistä, mutta missä vika? Kumpi on oikeassa, telakkakonkari Martin Saarikangas vai Metalliliiton Jorma Antila?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56279-tyrmays-tela...

Lilli Markkanen

Jos kaksi edellistäkin laivaa oli tappiollisia, eikö se osoita selkeästi telakkatoiminnan kannattamattomuuden. Saarikankaalla on tässä asiassa tietysti oma lehmä ojassa kunniakkaan, siis hänen omalta osaltaan, uran pönkittämiseksi. Tietysti tulee tällaisissa asioissa muistaa, että laskentatapoja on monia, ja luulen, että varsin harva ulkopuolinen on päässyt tutustumaan noiden laivojen loppukalkyyleihin;=J

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Jos jotain pitäisi veikata, niin laivojen lopullisia kustannuksia ei osattu ennakkoon laskea oikein. Syynä olisi se, että laivat olivat niin poikkeavia aiemmista risteilijöistä.

Jarmo Lampinen

Jos laivoja jossain maassa aletaan tekemään surilla valtion tukiaisilla, niin se valtio ja telakka ei tule saamaan koskaan markkinahintaisia tarjouksia. Pitäisikö todella veronmaksajien maksaa näiden kanoottien tekemiset jakuvilla veronmaksajien supjentoinneilla.

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

On vaikea suoralta kädeltä sanoa, mikä tuotanto Suomessa on enää kannattavaa, kun koko maa lisää ulkomaista nettovelkaansa 8 mrd. vuodessa. Tätä taustaa vasten ovat monet julkisen sektorin ja valtio-omisteisten kannattamattomien yhtiöiden johtajien palkankorotukset, sitouttamispalkkiot ja bonukset vastuuttomia. On harkittava pitkään kaikkea tuotannollista työtä tuettavaksi. On siis väärin suoralta kädeltä leikata telakkateollisuus muka tuottamattomana pois, kun muukin osa tuotannosta ja siis tulonmuodostuksesta on hyvin hetteisellä pohjalla.

Lilli Markkanen

On aina omistajatahon tehtävä pitää huolta yhtiönsä toiminnan kannattavuudesta. Jos kannattavuus alkaa heiketä, muutoksiin tulee reagoida nopeasti ja sopeuttaa tuotanto sellaiselle, että kannattavuus paranee tavoitetulle tasolle;=J Näin vastuuntuntoinen johto toimiia ja silloin henkilöstökin voi hyvin. Hyvinvoiva henkilöstö on yksin menestyvän yrityksen kulmakivistä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä
Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Tuskinpa ranskalaisetkaan ovat mitään lakia rikkoneet, mutta he tukivat omaa telakkateollisuuttaan. Aikanaanhan tuo nähdään. Ranskan valtio on kolmanneksella mukana sikäläisen telakan omistuksessa ja he pystyivät joka tapauksessa rahoitusjärjestelyillään pesemään meidät. Meillä jäi nyt näkemättä, olisiko 50 miljoonan käyttöpääomalainasta ollut pelastajaksi tuon tilauksen Turkuun saamiseksi. Sitähän emme vielä sentään tietäne. Joka tapauksessa 50 miljoonan laina on vain neljäsosa siitä, mitä käytämme esim. kehnosti työllistävän (800 hlöä, max 3 000 hlöä) tuulivoiman tukemiseen vuodessa (200 milj. e). Miksi sitten tuulivoimaa tuetaan?

Kannattaako valtion sitten mennä mukaan telakkayhtiön omistukseen riippuu siitä, missä kunnossa tuo telakkayhtiö on. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ei kovin korkeassa kurssissa. Jos näin on, se on tietenkin huomioitava asiaa tarkasteltaessa. Mutta valtio-omistus telakkateollisuudessa ei saa olla pelästään vain ideologinen kysymys. Joskus sekin voi puoltaa paikkaansa.

Joka tapauksessa telakkateollisuuden työllistävyys on ollut korkea ja Turun Oasis-osaaminen jäi nyt käyttämättä hyväksi. Jollakin rahoitusratkaisulla tukeminen olisi voinut olla hyvinkin mahdollista. Tällä tapaa häviämme tarjouskilpailut jatkossakin. Laivoja joka tapauksessa tehdään aina jossain päin maailmaa.

Tähän asti suomalaiset ovat pärjänneet tekemänsä laadun ansiosta. Mutta ei enää silläkään.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Tuulivoimatukea maksamme vuoteen 2020 asti. Loppusaldo reilu miljardi euroa.

Jarmo Makkonen

Sanopas sinä miksi tuulimyllyjä tuetaan? Eivät tuo edes työllisyyttä suomalaisille.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Minäkin voin vastata. Siksi, että se tuo tietylle pienelle piirille pätäkkää. Järjetöntä tukea sinällään. Huippukorkeina syöttötariffeina tämäkin maksetaan.

Eikä kyseessä ole edes laina vaan siis suoranainen tuki, jota emme saa varmuudella takaisin.

Lilli Markkanen

Ministeri Niinistö ja muut viheriäiset saattavat olla eri mieltä:=D

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #119

Epäilemättä. Nehän miettivätkin jo aurinkoenergian tukemista. Kohta on aurinkopaneelit jokaisella katolla. Vain aurinkopäivät ovat vähissä Suomessa, mutta sehän ei tahtia haitanne. Ehkäpä ne hinaavat paneelit pilvien yläpuolelle jollakin konstilla. ;)

Jarmo Lampinen

Ei laivaa pelkäästään kannata tehdä työllisyyden nimissä seisomaan veronmaksajille muistomerkiksi, siitä että sossut ja kommunisti niin haluaisi. Sen laivan valmistuttua siitä Ranskan valtio joutuu perustamaan valtion hallintoon Risteilyyrityksen tai sitten joudutaan pitämään kansainvälinen huutokaupa missä koko kanootti kaupataan. Ranskan veronmaksajat tulevat ottamaan siitä huutokaupasta takkiinsa todennäköisesti 700-800miljoonaa euroa onneksi se meni sinne. Veronmaksaja kiittää herra Vapaavuorta kaukonäköisyydessään. Sama yritys tulee todennäköisesti uudella nimellä huutamaan se itselleen 800 miljoonan alennuksella, jonka ranskalaiset veronmaksajat sen maksavat.

Lilli Markkanen

Laiva menee, jos valmistuu, tilaajalleen seilaamaan Karibian vesillä. Sillä ei ole sen jälkeen minkäänlaista arvoa sen paremmin Ranskalle kuin koko EU:lle. Jos rakentaminen menee tappiolle, ainakin kolmannes menee ranskalaisten piikiin. Sitten vaan rakentamaan uusia uljaita aluksia kilpailun jälkeen;=J

Lilli Markkanen

Laiva menee, jos valmistuu, tilaajalleen seilaamaan Karibian vesillä. Sillä ei ole sen jälkeen minkäänlaista arvoa sen paremmin Ranskalle kuin koko EU:lle. Jos rakentaminen menee tappiolle, ainakin kolmannes menee ranskalaisten piikiin. Sitten vaan rakentamaan uusia uljaita aluksia kilpailun jälkeen;=J

Jarmo Lampinen

RISTEILIJÄTILAUS:
Toteutuessaan tämä avustus olisi suurin koskaan yksittäisen aluksen rakentamista varten myönnetty innovaatiotuki. Lisäksi valtio on jo tehnyt päätöksen yhtiön TUI-risteilijän rakentamisen tukemisesta 16 miljoonan euron innovaatiotuella. Nämä yhteensä 44 miljoonan euron suorat tuet helpottaisivat risteilijätilausten vaatimaa rahoitustarvetta huomattavasti. Finnvera Oyj on lisäksi varautunut mahdollisimman kattavaan aluksen rakennusaikaisen rahoitukseen. Toteutuessaan Finnveran riskinotto Sanctuary-tilauksen rakennusaikaisesta rahoituksesta ylittäisi 600 miljoonaa euroa.

Käyttäjän velimattitanhuva kuva
Veli-Matti Tanhuva

No, ainakin kannattamaton pankkitoiminta on hallituksen toimesta katsottu tukemisen arvoiseksi. Vieläpä ulkomainen sellainen. Voisi olla tuossakin asiassa edes johdonmukainen. Yritys kuin yritys.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Pia hyvä

Et varmaan ennättänyt lukea emailia, minkä laitoin kaikille talousvaliokunnan jäsenille juuri ennen kokousta, kun et Sinäkään kirjoituksessasi mitenkään noteeraa sitä, että Suomen telakkateollisuus on JA ERITYISESTI TULISI OLLA muutakin kuin pelkkä STX .

Ja toivotaan että se pieni mikä on olemassa säilyy ja kehittyy, mutta se ei säily ellei siitä pidetä hyvää huolta. Ja nyt viimeiset vuodet vv 2007 -2012 se toimialasta huolenpito on näyttänyt hyvin huonolta, erityisesti poliittiset päättäjät ovat olleet täysin haluttomia ottamaan tietoa muun Suomalaisen merirakentamisen tärkeydestä,

Kirjoitat :

…..”Jos telakkateollisuus päätettäisiin nyt ottaa valtion erityissuojelukseen tuli mitä tuli, niin miten tämä päätös perusteltaisiin kaikille muille työpaikkansa menettäneille? Eikö metsäteollisuuttakin olisi pitänyt vaalia paremmin? Ja entäpä ne seuraavaksi jonoon tulevat tuen hakijat?”

ja että

” Meriteollisuuden potentiaali menee nyt Wärtsilän entisen konsernijohtajan Ole Johanssonin johtaman työryhmän tutkittavaksi.”
Toivottavasti Olem Johansson tutkii asiat paremmin mitä TEMmin oma väki ja STX yhdessä tekivät 2008-2012 .

++++

Minusta toimikunnan tulisi tutkia myös se miten tasapuolisesti telakkateollisuuden eri ryhmän yrityksiä on kohdeltu TEMmissä, Tekesissä ja LVM.ssä .

Telakkateollisuutemme ei ole ainoastaan valtameriristeilijöiden rakentamista. Tutkimus ja historian penkominen nykytilan selvittämiseksi tulisi alkaa vähintään siitä miten ensimmäiset laivanrakennuksen innovaatiotuet myönnettiin noin kuukausi asetuksen voimaan astumisesta STX:lle lokakuussa 2008 ja esim Laffcomp sai samana vuonna anottuun hakemukseen vastauksen kielteisenä lähes vuoden odottelun jälkeen.

Mitä jos STX :ltä olisi edellytetty nyt vuoden odottamista . Ei pienyritys voi odottaa sen pidempään saadakseen tilauksen mitä isokaan. Molempien tulisi olla yhtä tärkeitä päättäjille, sen jälkeen kun laki ja asetus ovat tehdyt.

Lisäksi on huomioitava että mm.

http://www.tem.fi/files/24914/Telakkatyoryhman_val...

Raportissa virkamiehet mainitsivat kolme telakkaa jotka olivat anoneet innovaatiotukea. yhteensä 79 miljoonaa euroa.

Ainoastaan Laffcomp ei saanut myönteistä päätöstä, ja päätös viipyi niin kauan että Valtion toiset instanssit ehtivät perua oman tukensa hankkeelle ja saivat samalla myös investoijat pois hankkeesta.

Johtuiko valtion muiden instanssien tuen poisvienti se siitä, että TEM välitti hakijasta virheellistä tietoa perusasioista mm. väliraportissa on jopa ilmoitettu virheellisesti että ( sivu 12)että Laffcomp tekee ja kehittää laivaa saksalaisella patentilla, vaikka laiva oli mallisuojattu Suomessa ( : http://mallioikeus.prh.fi/mallinet/mayksie.htx?mai... ) ja teimme Saksalaisen Fraunhofer instituutin kanssa yhteistyössä EU projektissa uraauurtavaa ultra keveiden laivojen soveltamista Arktisiin olosuhteisiin.

Oliko tämä TEMmin ,LVM:n sellaista kilpailua joka ei ollut suotavaa vai miksi se tyrmättiin perusteilla jotka olisivat olleet hyväksyttävissä 6.9.2012 muutetun vanhan asetuksen uudeksi ; 502/2012 mukaisesti tehdyllä STX viimeisen suuraluksen innovaatiotukipäätöksessä. Ja VTT puolsi hakemuksen hyväksymistä TEMmiin toimitetulla raportilla 37/73/2009.

Laffcompin-AALTO yliopiston ja Fraunhofer instituutin EU Martec - monikansallista 2 miljoonan euron tutkimus projektia vv 2008-2012 , jolla pyrittiin eu sisävesilaivarakentamismarkkinoille uudella innovatiivisella laivamallilla, ei myöskään raporttiin tahdottu laittaa muiden alan tutkimus hankkeiden rinnalle(sivu 16 ) .

Ilmeisesti siksi ,että TEKESIssä hakemuksen käsittelijä oli kyseisessä työryhmässä mukana ja yhteisestä päätöksestä puheenjohtajan(Innovaatiotukihankkeen vastaava viranomainen) kanssa oli ilmeisesti sovittu, että Laffcomp hakemusta TEKESkään ei tule hyväksymään ja siksi tutkimushankettakaan ei tulla tekemään ja siksi sitä tarvitse laittaa raporttiinkaan ,

Valitettavasti heille tuli siinä tuli virhearvio , koska kehittämishanke vietiinkin Saksan valtion tuella loppuun vuonna 2012 ja Arktisen ultra keveän laivan, uusilla materiaaleilla tehty mallilohko on nähtävinä Fraunhoferin Chemnizin instituutissa. Ja sitä ei Aalto yliopisto ole päässyt testaamaan koska TEM ei myöntänyt sille tutkimusrahoitusta ja Aalto yliopiston tuli jäädä hankkeesta pois.

Nyt tilanne on jopa se että Aalto yliopiston jää laboratoria uhkaa lopetus ja kaikki hankkeet sen jälkeen tulee testata kaupallisessa STX telakan laboratoriossa.

Eli tahdottiin ilmeisesti kirjata ainoastaan se ”virallinen Suomi” Temmin (Pekkarisen ) hyväksymät projektit tutkivat ja tälle projektille vaikka sen lähtösatama oli Jyväskylä Pekkarinen ei antanut edes Aalto yliopistolle hankkeeseen kuuluvaa rahoitusta.

Mitäkö tahdon sanoa

Sen että tästä maasta on systemaattisesti jätetty kehittämättä sisävesiliikenteen mahdollisuuksia vaikka eu liikennestrategia jo edellyttää 50% kuorma auto liikenteen siirtämistä raide ja vesiliieknteen piiriin= 13 miljardia tonnikm / vuosi. ja siihen kannattaa tarjota raideliikenteen lisäksi myös vesitieliikennettä kuten eu edellyttää: http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...

Lisäksi mikäli voisimme saada kehitettyä tähän maahan sisävesiliikennerakentamiseen uuden oman kotimaisen telakan niin pääsisimme markkinoille joilla on noin 12000 laivan sisävesimarkkinat vuoteen 2050 mennessä EU sisämarkkinoilla ja noin 4000 laivan markkinat Venäjälle . Jos vaikka Arktisen ultrakeveitten laivojen tarve olisi vaikka 1 % niin meille riittäisi töitä ihan hyvin.

(http://www.naiades.info/innovations/index.php5/Woo... ;

Tähän pieneenkin mielestäni kannattaisi paneutua ihan tosissaan myös Suomessa .

Maailmalla tämä hanke tunnetaan paremmin kuin täällä:

http://www.youris.com/Mobility/Marine_transport/Sp...

Aki Saarikoski

Varsinkin lapsibisneksen tukeminen valtion varoilla tulisi lopettaa.
En tiedä mitään muuta maata jossa valtio tulee näin avoimesti lasten ihmisoikeuksien rikkomista. Lapsilla tehtävää ihmiskauppaa. Ja totuushan on se, suomalaiset välittää vain RAHASTA, siksi lapset ovat pelkkää kauppatavaraa Suomessa. Kaikelle määritellään vain ja ainoastaan rahallinen arvo ja siksi jopa lapset ovat Suomessa myytävinä.

Seppo Virtanen

Koko hommahan haisee Metalliliitolta joka haluaa pitää ylipalkatut suomalaiset tekemässä markkinahintaisia laivoja, joihin suomalaisilla ei ole varaa globaalissa kilpailussa.

Metalliliitto voisi näyttää mallia ja riskisijoittaa rahansa tähän telakkaan jotta seuraavat tilaukset varmistuvat.

Kaikki muu on Metalliliitolta pölhöpopulismia.

Lilli Markkanen

Paperimiehet saivat aikaan paperiteollisuuden alasajon. Kun palkat on tuplasti suuremmat kuin kilpailijamaissa, jokainen ymmärtää, minne tuotanto siirtyy...

Jarmo Makkonen

Siirtyi Ruotsiin, palkat samalla tasolla, Ruotsilla vain parempi valuutta.

Alain Chiaroni

Pia Kauman tekstissä taisi olla komeasti Kokoomuksen kootut valheet.

Suomi muka ei voinut tehdä sitä eikä tätä, koska EU...
No, Ranskan STX sai lainaa liikepankeilta ja Ranskan valtio oli takaajana. Selitä minulle, Pia, miksi Suomen valtio ei olisi voinut tehdä samaa!

Aina vedotaan EU:hun. EU:n sääntöjen mukaan ei saa tukea toisen EU-maan taloutta. Mutta Kokoomus on sitä mieltä, että on pakko.
EU:n sääntöjen mukaan ei saa tukea toisen EU-maan pankkeja. Mutta Kokoomus on sitä mieltä, että on pakko.

Kokoomusko ei halua tukea mitään kannattamatonta, vai?
Entäs se Guggenheim-museo eli huijaus, jota nimenomaan Kokoomus oli ajamassa? Olisi pitänyt työntää varmaan 200 miljoonaa helsinkiläisten veroista täysin järjettömään ja kannattamattomaan hankkeeseen.

Ranskan työläiset kiittävät Kokoomusta!

Lilli Markkanen

Jos yritys on maksukyvytön, miksi sellaisen toiminnan lainoja pitäisi mennä takaamaan. Ei yksityinenkään ihminen saa pankista rahaa, jos ei ole luottokelpoinen - pitäisikö valtion tulla auttamaan. Ja kun toiminta on vielä kannattamatonta - kaksi edellistä laivaa meni 100 miljoonaa euroa miinukselle, on vielä suurempi syy kysyä, miksi pitäisi tukea. Ja ei ole missään kiveenhakattu, että Suomi olisi saanut tuon tilauksen, jos laina olisi järjestynyt. Kaikki muu on pelkkää spekulointia!

Lilli Markkanen

Päätöksen kielteisestä tuesta teki talouspoliittinen ministerivaliokunta. Tänään Jutta Urpilainen seisoi vahvasti tuon päätöksen takana, että silleen. Persut olisi tietysti halunnut kerätä irtopisteitä, mutta sekin yritys meni pieleen - ei välikysymys siihen auta, kun Kepu ei tule mukaan:=))

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Urpilainen tuli nyt pitkän hiljaiselon jälleen julkisuuteen ja totesi, että ”valtio oli valmis tekemään lain puitteissa kaikkensa STX Finlandin risteilijäkaupan rahoituksen järjestämiseksi”.

Urpilaisen lausunto on viimeinen naula Varsinais-Suomen meriklusterin arkkuun. Alasajo alkaa sen jälkeen, jos ja kun kahden pienemmän risteilijän rahoitusta ei saada kuntoon. Jos näin ikävästi käy, työt loppuvat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan maaliskuussa Turussa.

Valtion kanta on nyt selvä Urpilaisen lausunnolla. Valtio ei siis tule mukaan rahoitukseen.

Mitä Suomen lakiin tulee, niin minulla on kirjahyllyssäni 681-sivuinen Merenkulun lainsäädäntö ja ainoa, minkä olen löytänyt kirjasta, on Laki valtion alustakauksista. Se olisi antanut käsittääkseni liikkumavaraa tässä STX – asiassa hallitukselle ja sen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.

Mitä taas ”EU-lakeihin” tulee, niin ainoa, joka tietääkseni määrittää näitä asioita on Työ- ja elinkeinoministeriön sivulta löytyvät EU:n valtiontukisäännöt. Sieltä kannattaa kommentoijien lukea ennen kaikkea kohta 3 ”Hyväksyttäviä toimintoja”.

Siinä mainitaan mm. ”riskipääoman muodossa myönnettävä tuki”, ”yritysten pelastus- ja rakenneuudistustoimet” ja ”väliaikaiset toimenpiteet vakavien taloudellisten vaikeuksien aikana”.

Kielteisen päätöksen taustalla saattaa myös olla sopimuskiemuroita siitä, että Suomen valtio ei saa olla mukana suurien laivojen rakentamisessa. Tämä asia on ensiarvoisen TÄRKEÄ selvittää välikysymyskeskustelun yhteydessä. Onko tehty aikanaan ”pienellä präntättyä” Suomen ja EU:n väliseen liittymissopimukseen?

http://www.tem.fi/files/25636/42272_TEM_FI_2912_ko...

Lilli Markkanen

Jos emoyhtiö ja STX Finland toimisivat tervellä taloudellisella pohjalla, laina tai sen takaus ei olisi ongelma. Nyt tilanne on se, että telakka on jatkuvasti tuottanut tappiota, ja kun Norjan telakatkin jouduttiin myymään, ei telakkayhtiön tila ole kovin kehuttava. Jos Norjan telakat olisivat olleet kannattavia, niitä tuskin olisi myyty. Ja Norjalla on taatusti aivan eri kaliberia olevat mahdollisuudet rahoitukseen kuin Suomella tai jopa Ranskalla. Jossain mättää eikä se ole Suomen hallituksen vika!

Jarmo Makkonen

"Jossain mättää eikä se ole Suomen hallituksen vika!"

Suomen hallitus voi pelastaa telakkateollisuuden tai olla pelastamatta, lopputulos näkyy taloudessamme ja työttömysluvuissa sekä varmaan myös puolueiden kannatuksessa.

Lilli Markkanen Vastaus kommenttiin #132

Olisiko hallituksen pitänyt pelastaa Suomen paperiteollisuuskin, josta joutui kilometritehtaalle moninkerta paperimiehiä. Ja valtio oli ja on edelleen osakkaana yhdessä paperitehtaassa. Silloinkin huudettiin valtiota apuun, mutta se ei silloinkaan onnistunut tilanteen mahdottomuuden takia. Pekkarisen elvytysyritykset menivät mönkään ainakin Kemijärvellä;=J

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suosittelen kommentoijaa lukemaan (uudelleen?), mitä Veijo Lundberg kirjoittaa. Kertaus on opintojen äiti.

http://veijolundberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1293...

Lilli Markkanen Vastaus kommenttiin #147

Totuus kuitenkin on se, että jos telakka ei saa vapailta markkinoilta rahaa, jotain on vialla, ja pahasti. Jos emoyhtiö joutuu myymään Norjan telakat pois, jotain on vialla ja pahasti. Ja jotain kertoo telkkatoiminnan toimista se, että telakka lähestyy pääministeriä luottamuksellisella kirjeellä, joka oli lehdistössä saman tien. Jos halutaan neuvotella luottamuksellisesti, ei niitä revitellä lehdistössä. Minä kutsuisin tuota vähintään kiristyksen yritykseksi, koska hallituksen painostus alkoi siitä eri tahojen toimesta. Miksei nämä haukkujatahot sitten osallistu rahoitukseen, kun kerran ovat niin viisaita ja tietäviä???

Jari Jakonen

Euroopan yhteisö vaati ennen EU:hun liittymistä, että Suomi lopettaa suurimittaisen laivojen valmistuksen. Meidän piti tulla toimeen paperi- ja puuteollisuudella sekä metalliteollisuuden tuotteilla.

Silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen kävi vuosina 1987–1988 telakkaneuvotteluja Saksassa, jolloin allekirjoittanutkin luuli, että olemme mahdollisesti ostamassa Itämeren rannalla olevia telakoita. Näinhän ei ollut vaan neuvoteltiin Suomen telakkateollisuuden lopettamisesta.

Asia selvisi kun ministeri Ilkka Suominen kertoi ottavansa täyden poliittisen vastuun Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista. Myös ko. yrityksen silloinen hallituksen puheenjohtaja Bror Wahlroos sanoi olevansa vastuunkantaja konkurssijupakassa. Pitää muistaa, että Wärtsilä Meriteollisuus oli tehnyt juuri miljardin Suomen markan investoinnit uusiin teknisiin laitteisiin sekä Pansion telakan isoihin hallirakennuksiin. Lopullisessa konkurssiselvityksessä kävi ilmi, että omaisuus oli kolme miljardia suurempi kuin velat, joten konkurssi oli tarkoituksenmukainen toimenpide EU-neuvotteluiden aloittamiseksi.

Koska Norja ei liittynyt Euroopan yhteisöön, pelastivat he suomalaisen telakkateollisuuden ostamalla koko yhtiön 100 miljoonalla Suomen markalla ja nimeksi tuli Kvaerner Masa Yards. Osaavat telakkatyöläiset pääsivät jälleen takaisin työhönsä ja myös suuri osa alihankkijoista pääsi jatkamaan uuden telakan tavarantoimittajina. Jos Norja olisi ollut Euroopan yhteisön jäsen, he eivät olisi voineet/saaneet ostaa telakoita vaan koko Suomen laivateollisuus olisi risteilijöiden ja muiden vaativien laivojen osalta loppunut.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, ettei Suomen valtio saa antaa suoraa telakkatukea sovittuaan telakoiden lopettamisesta Suomessa. Joudutaan käyttämään muita tukitoimia kuin suoraa valtion tukea. Risteilyalusten rahoitus takaisi kuitenkin useita tuhansia työpaikkoja tälle talousalueelle.

-

Mahtaneeko mahtua vielä välikysyttävien ja siten selvitettävien asioiden listalle? Tähän pesään on nimittäin ruvettava saamaan selvyyttä.

Lainauksia 'Laivateollisuuden alasajo yksi EU-sopimuksen kohta', Lukijoilta kirjoituksesta | Turun Sanomat 19.12.2012, http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/428817/Lai...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kiitän arvokkaasta kommentista. Se avaa ehkä monen silmät, jotka puoluepolitiikka on monella ”sokeuttanut”.

Toivon vilpittömästi, että Pia Kauma ottaa kantaa tähän mahdolliseen EU-kieltoasiaan ja alkaa selvittämään sitä Eduskunnassa. Hänellä on olemassa siihen kaikki mahdollisuudet mm. talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Mikäli kielto on puhdasta faktaa, niin se on kumottava. Muutoin on kysymys valtiosyrjinnästä EU-jäsenmaiden välillä.

Uskon, että Perussuomalaiset ottavat asian myös esille välikysymyksessä helmikuussa. Silloin on jo selvinnyt myös TUI:n risteilijöiden auki oleva rahoitus, joka hallituksen päätöksen seurauksena menee todennäköisesti ”puihin”. Se tietää toiminnan lopettamista.

”Urpilaisen mielestä nyt on keskityttävä turvaamaan kaksi Turkuun jo saatua TUI- varustamon laivatilausta”, kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomat. Miten tämä ”turvaaminen” tehdään, jos samaan hengenvetoon ilmoitetaan, että valtio ei laita rahaa telakan toimintaan?

Tässä on esimerkki siitä, että demokratian suurin heikkous on demokratia itse. Vaaleilla on äänestetty päättäviin asemiin henkilöitä, joilta puuttuu tarvittava koulutuksellinen asiantuntemus mm. meriklusteria koskeviin kysymyksiin.

Sääli Suomessa rakennettujen risteilijäalusten ja laivanrakennuksen kunniakasta historiaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/STX_Finland

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Asiaa Kai, Ei voi kun ihmetellä miten pienellä järjellä tätä maata ajetaan epäonnistumisesta toiseen, jatkuvalla syötöllä.
Työllisyydellä ja työpaikoilla ei todellisuudessa ole mitään väliä päättäjiemme keskuudessa. EU n tukemiseen menee kaikki voima ja pääoma, tuolle nyt vaan on saatava loppu ja kaikkien tulisi tehdä työtä tuon linjan loppumiselle tai ette saa pian edes aamupalaa pöytäänne.
Kannattavuudesta puhuvat sellaiset ihmiset joilla ei ole kannattavuudesta mitään hajua saati kokemusta, on päivänselvää että suuren työllistäjän tukeminen niin että työpaikat ja verotulot saadaan kasvuun on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys! Mikä valtion toimista virastoista tai muusta on kannattavaa? Yhtiöitetään ministeriöt ja muut läskilaitokset jotka säilöö läskiä.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen

Ja mitä enemmän puolueita hallituksessa, sitä enemmän kompromisseja on pitänyt tehdä. Näin sitten tulee tällaisia tuulivoiman tukihankkeita. 2-3-puoluejärjestelmässä näitä ongelmia ei olisikaan. :)

Seppo Ilmari

Entäpä jo tämä "liikesalaisuus" onkin US-dollarin ja euron kursseissa? Kauppa on otettu jo valmiiksi tappiollisella hinnalla sisään eikä valtion tule näinollen lähteä mukaan.Tulevat kurssitappiot ottaa vastaan nyt Ranskan valtio.Olisi käynyt kuin Valion maidolle.Jälkikäteen olisi tullut seitsemällä alkava numerosarja takkiin.

Lilli Markkanen

Jos kerran näin on sovittu, pulinat pois. Silloin meillä on eittämättä vain ulkomaisia toimijoita, mutta niidenkin tukeminen tulee olla taloudellisesti terveellä pohjalla;=J

Pekka Liimatainen

Entä Kreikan lainat?

Niiden laillisuudessa ei ollut mitään vikaa?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Valtion tulee tukea ainoastaan kansalaisiaan. Onko kreikkalaiset leipäjonot omiamme pidemmät?

Jarmo Lampinen

Tuolla aikaisemmin joku kirjoitti paperimiehistä jotka tienaavat Suomessa puolta enemmän kuin muualla.Kannattaisi ottaa selvää ennenkuin menee tuollaisia suustaan päästämään.Paperimiehen palkkakustannukset on kokonaistuotteesta noin kaksi prosenttia. Paperin tekeminen on kahta asiaa puun hintaa ja enerkian hintaa.Ne on ne kaksi hintaa joka vaikuttaa kilpailukykyyn niiden hinta lopputuotteesta on 98%.Paperikoneella ei ole kuin neljä työtekijää per. paperikone.Ja pitäisikö tehdä ilmaiseksi sellaista työtä jota tehdään yöllä ja viikonloppuisin nälkäpalkalla.

Toimituksen poiminnat